| dc.contributor.author | Nevalainen, Heidi | |
| dc.date.accessioned | 2013-12-23T08:37:11Z | |
| dc.date.available | 2013-12-23T08:37:11Z | |
| dc.date.issued | 2013 | |
| dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1290735 | |
| dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42721 | |
| dc.description.abstract | Tutkimuksessa tarkastellaan sanomalehtien kommenttijuttujen tekstilajisuutta. Kommenttijutut ovat toimittajien kirjoittamia, uutisen aiheeseen liittyviä lyhyitä tekstejä. Kommenttien kirjoittamiseen ei juuri ole ohjeita, mikä tekee niistä mielenkiintoisia tutkittavia. Tekstilajisuuden selvittäminen
on kiinnostavaa myös siksi, että niiden kirjoittajat ovat toimittajia, jotka ammatikseen laativat objektiivisia tekstejä. Mitä he tekevät, kun saavat laatia subjektiivisen tekstin?
Tutkimuksessa tarkastellaan kommenttitekstien tyypillisiä piirteitä ja tuottamisen konventioita. Tavoitteena on selvittää, muodostavatko kommentit yhtenäisen tekstilajin ja jos muodostavat,niin millaisen. Erityisesti tarkastellaan, millaisia kommentit ovat rakenteeltaan ja kielellisiltä piirteiltään.
Aineisto koostuu kommenttiteksteistä ja kyselyvastauksista. Kommenttitekstejä kerättiin kuukauden ajan kolmesta lehdestä, Helsingin Sanomista, Iltalehdestä ja Kymen Sanomista. Yhteensä
tekstejä kertyi 102. Lisäksi näiden lehtien toimittajille lähetettiin sähköpostitse kyselylomake,johon vastasi 39 toimittajaa. Kyselyssä selvitettiin tekstien tuottamisen lähtökohtia sekä kirjoittajien omia näkemyksiä kommenttitekstien kielen piirteistä ja tekstilajisuudesta.
Tutkimuksessa nojaudutaan Vijay K. Bhatian esittelemään moninäkökulmamalliin genreanalyysissa. Teoriataustassa sivutaan myös kielitieteen rakennetutkimusta ja journalismintutkimuksen
genreteorioita.
Työssä osoitetaan, että monet kommentit noudattavat samankaltaista rakennetta ja ovat kieleltään samankaltaisia. Toisaalta todetaan, etteivät mitkään näistä yhteneväisyyksistä ole välttämättömiä tekstilajiin kuulumisen kannalta. Kirjoittajia sitoo useimmiten vain ohjeistus tekstien enimmäispituudesta.
Lopulta ainoat kommenttien tekstilajia määräävät piirteet ovat yhteinen tavoite sekä se, että aiheeltaan tekstin on liityttävä uutiseen. Näin ollen voidaan todeta, että kommentit muodostavat
tekstilajin, vaikka hyvin kirjavan sellaisen.
Tutkimus antaa aihetta pohtia tekstilajin määrittelyä ja tekstilajin rajoja. Tutkimuksesta saa myös lisätietoa kommentoinnin kuvailuun ja määrittelyyn. | fi |
| dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (84 sivua) | |
| dc.format.mimetype | application/pdf | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
| dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
| dc.subject.other | kommentit | |
| dc.title | "Jäi jotain hampaankoloon" : sanomalehtien kommenttijuttujen tekstilajisuus | |
| dc.title.alternative | Sanomalehtien kommenttijuttujen tekstilajisuus | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201312232867 | |
| dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
| dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
| dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
| dc.contributor.laitos | Kielten laitos | fi |
| dc.contributor.laitos | Department of Languages | en |
| dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
| dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Suomen kieli | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Finnish | en |
| dc.date.updated | 2013-12-23T08:37:11Z | |
| dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
| dc.type.publication | masterThesis | |
| dc.contributor.oppiainekoodi | 309 | |
| dc.subject.yso | tekstilajit | |
| dc.subject.yso | tekstintutkimus | |
| dc.subject.yso | sanomalehdet | |
| dc.subject.yso | toimitustyö | |
| dc.format.content | fulltext | |
| dc.type.okm | G2 | |
