Mikä on oikeaa tietoa? : turvetuotannon diskurssit paikallisen tiedon näkökulmasta Saarijärven reitillä
Suomessa käydään poliittista keskustelua turvetuotannon hyödyistä ja haitoista. Tähän
keskusteluun ovat aktiivisesti osallistuneet myös kansalaiset ja eri järjestöt. Keskustelujen
ytimessä on kiista mitatun tiedon ja havaintojen välisestä ristiriidasta ja luotettavuudesta.
Viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään sosiaalista konstruktionismia. Sosiaalisen
konstruktionismin mukaisesti huomiota kiinnitetään itsestäänselvyyksinä pidettyihin
asioihin sekä käsitystemme historialliseen ja kulttuuriseen sidonnaisuuteen.
Tutkimuksessa selvitetään kriittisen diskurssianalyysin menetelmin ovatko Saarijärven
reitillä tehdyt havainnot muutoksista luotettavia. Paljon aikaa luonnossa viettävillä,
esimerkiksi marjoja poimivilla, kalastavilla ja luontoa havainnoivilla henkilöillä voidaan
sanoa olevan tietoa alueen ympäristöoloista ja erityispiirteistä. Tutkimuksen kannalta
keskeinen kysymys on: voidaanko tätä paikallista tietoa hyödyntää tietolähteenä muiden
tiedon lajien, kuten tieteellisen ja asiantuntijatiedon rinnalla?
Tutkimuksessa kuvataan myös miten havaitut muutokset vaikuttavat haastateltujen
henkilöiden elämään. Samalla tarkastellaan millainen määrittelyvalta paikalliselle tiedolle
turvetuotantoon liittyvissä diskursseissa annetaan.
Aineistona tutkimuksessa on vuosien 2012 ja 2013 aikana tehdyt 16 teemahaastattelua.
Haastattelujen diskurssien perusteella voidaan todeta Saarijärven reitillä olevan henkilöitä,
joilla on paikallista tietoa paikallisista oloista ja muista alueisiin liittyvistä erityispiirteistä.
Joissakin tapauksissa voidaan puhua jopa ylisukupolvisesta tiedosta. Diskursseihin liittyvät
vahvasti myös tunteet, arvot sekä asioiden erilaiset painotukset.
Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettei Suomessa ole tällä hetkellä käytössä
toimintatapaa tiedon eri lajien yhteen nivomiseksi, mikä mahdollistaisi laajan
kokonaiskuvan muodostamisen esimerkiksi päätöksentekoa varten. Aineistoon perustuen
voidaan todeta Saarijärven reitillä käytävän kamppailua asiantuntijuuden ja tiedon
määrittelyvallasta. Professioilla sekä muilla turvetuotannon toimijoilla vaikuttaa olevan
vahva määrittelyvalta, kun taas paikallisella tiedolla ei käytännössä näytä olevan
päätöksentekoon liittyvää määrittelyvaltaa juuri lainkaan. Diskurssien perusteella
paikallisen tiedon merkitys ja hyödynnettävyys aliarvioidaan ja mitätöidään.
...
Alternative title
Turvetuotannon diskurssit paikallisen tiedon näkökulmasta Saarijärven reitilläKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29105]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Seksuaalisen haluttomuuden diskurssit Suomi24-korpusaineistossa
Paldán, Maiju (2018)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä diskurssit hallitsevat seksuaalista haluttomuutta käsitteleviä Suomi24-foorumikeskusteluita. Tutkimusta motivoi havainto siitä, että seksuaalinen haluttomuus on noussut paljon ... -
Kaupungistumisen diskurssit suomalaisten sanomalehtien pääkirjoituksissa
Tapala, Petri (2020)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kaupungistumista merkityksellistetään suomalaisissa sanomalehdissä. Aihe on ajankohtainen, sillä kaupungistuminen on vaikuttanut koko Suomeen merkittävästi jo vuosikymmenten ajan, ... -
Turvetuotannon sosiaalisen toimiluvan menetys Saarijärven reitillä
Konttinen, Esa; Salo, Miikka; Möttönen, Sakari (Alue- ja ympäristötutkimuksen seura, 2018)Following the 1970s oil crisis the search for alternative energy sources intensified in Finland. As a result, peat harvesting from peat bogs was launched programmatically. This included peat bogs around the Saarijärvi waterway ... -
Kansalaiset ympäristöhallinnan osapuolena : Keski-Suomen turvekiista esimerkkinä
Möttönen, Sakari; Salo, Miikka; Konttinen, Esa (Alue- ja ympäristötutkimuksen seura ry, 2022) -
Selkäkipuinen tarvitsee oikeaa tietoa ja tukea
Holopainen, Riikka; Miranda, Helena (Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry., 2018)Lasten ja nuorten kivut ovat lisääntyneet 90-luvun alun jälkeen huomattavasti. Biomekaanisesta selitysmallista on haettu syytekijöitä: raskas koulureppu, kännykän käyttö, huono ryhti, “virheellinen” askellus, alaraajojen ...