Lasten sepelvaltimotautien riskitekijät (Laseri) tutkimuksen kyselylomakkeen fyysistä aktiivisuutta koskevien kysymysten luotettavuustutkimus

Abstract

Laine, J. & Penttinen, J. 2013. Lasten sepelvaltimotautien riskitekijät (LASERI) tutki-muksen kyselylomakkeen fyysistä aktiivisuutta koskevien kysymysten luotettavuustut-kimus. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 65 sivua.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Lasten sepelvaltimotautien riskitekijät (LASERI) kyselylomakkeen luotettavuutta toistomittauksella. LASERI-kyselylomake täytettiin kahteen kertaan kahden viikon aikavälillä ja tulosten samankaltaisuutta vertail-tiin korrelaatioiden avulla. Lisäksi selvitettiin tutkimukseen osallistuneiden 65:n henkilön fyysistä aktiivisuutta. Aineiston tilastollisessa analyysissä käytettiin χ2-testiä, Spearmanin järjestyskorrelaatiota ja Pearsonin korrelaatiota.

LASERI-kyselylomakkeen kaikki fyysistä aktiivisuutta koskevat kysymykset saivat aineistossa vastauskertojen välillä tilastollisesti erittäin merkitsevät korrelaatiot (p<.001). Kyselylomakkeen kysymyksistä kysymykset 2 (liikuntasuorituksen useus, r=0.934), 3 (liikuntasuorituksen intensiteetti, r=0.941), 9 (työmatkan kulkeminen kesäkelillä, r=0.980), 10 (arkipäivänä toimistossa istuminen, r=0.946), 10 (arkipäivänä kul-kuneuvossa istuminen, r=0.922) ja 11 (työn rasittavuus, r=0.962) saivat >0.9 korrelaa-tiokertoimet. Muiden kysymysten korrelaatiokertoimet vaihtelivat 0.7 ja 0.9 välillä. ACSM:n liikuntasuositusten edellyttämän 2h 30min viikossa liikkui 68 % koko tutki-musjoukosta. Naisista suositukset saavutti 70 % ja miehistä 66 %. Tutkimusjoukosta viitenä päivänä viikossa liikkuvia oli 38 %. Tämä prosenttiosuus vastaa Suomessa ai-emmin tehtyjen kansallisten tutkimusten tuloksia. Tutkimusjoukon keskuudessa suosi-tuimmiksi liikuntalajeiksi nousivat kävely, juoksu, pyöräily, hiihto ja ryhmäliikun-ta/jumppa.

Tutkimuksen tulosten perusteella LASERI -kyselylomakkeen liikuntaharrastuneisuutta ja työmatkaliikuntaa koskevat kysymykset mittaavat luotettavasti vastaajien liikunta-aktiivisuuden määrää. Kyselylomakkeen liikuntakysymyksistä muodostettu PAI -indeksin summamuuttuja on tutkimuksen mukaan myös luotettava (p<0.001). Tutki-musjoukko liikkui vapaa-ajallaan samankaltaisesti kuin SLU:n kansallisen liikuntatut-kimuksen (2010) tutkimusjoukko niin liikuntamäärillä kuin -lajeilla mitattuna. Tulevai-suudessa olisi mielenkiintoista arvioida saman tutkimusjoukon fyysisen aktiivisuuden mittaamista objektiivisin menetelmin, esimerkiksi askelmittaria ja akselometriä käyttäen. Tällöin voitaisiin vertailla kyselylomaketoistomittauksella saatuja tuloksia objektiivisilla menetelmillä saatuihin tuloksiin.