Anttilainen, J. 2015. Lasten ja nuorten kerhotoimintaan liittyvä yhteistyö eri toimijoiden kuvaamana. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu-tutkielma, 59s., 2 liitettä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta edistävää yhteistyötä toteutetaan ja millaisia kehittämishaasteita yhteistyön toteuttamiseen liittyy. Tutkielman pohjana on käytetty Van Ackerin ym. (2011) yhteistyön teoreettista mallia oppituntien ulkopuolisten liikuntamahdollisuuksien tarjoamiseksi.
Tutkimusaineisto kerättiin Helsingissä vuoden 2013 touko-syyskuun aikana käyttäen menetelmänä teemahaastattelua. Haastateltavia oli yhteensä kolmetoista: kolme rehtoria, kolme urheiluseurojen edustajaa, kolme nuoriso-ohjaajaa, kaksi seurakunnan työntekijää, yksi liikunnanopettaja ja yksi Koululiikuntaliiton edustaja. Nuoriso-ohjaajien haastattelu tapahtui ryhmähaastatteluna. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.
Yle
isesti yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Koulut olivat yhteistyön keskiössä ja useimmiten yhteistyön kuvattiin liittyvän koulujen kerhotoimintaan. Kerhotoiminnan toteuttajana toimi yleensä urheiluseura. Urheiluseurojen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oli tiivistä. Seurojen yhteistyö liittyi usein kerhotoiminnan lisäksi harjoitusolosuhteisiin. Nuorisotoimi teki myös tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa, mutta oli muutoin hyvin itsenäinen toimija. Seurakunnat järjestivät aktiivisesti kerhotoimintaa, mutta niiden tekemä liikuntaan liittyvä yhteistyö liittyi yleensä koulujen liikuntasalien lainaukseen. Koululiikuntaliitto on jäänyt kouluille etäiseksi ja muille toimijoille täysin vieraaksi. Yhtenä suurimpana haasteista yhteistyön kuvauksissa korostui yhteistyön henkilösidonnaisuus. Rehtorit olivat merkittävässä asemassa onnistuneen yhteistyön kannalta. Myös lasten ja nuorten omien toiveiden kuuntelu ja osallistaminen takasi onnistuneen yhteistyön. Urheiluseurat painivat myös olosuhteisiin liittyvien haasteiden kanssa koulujen liikuntasalien käytön aiheuttaessa suurimmat kustannukset.
Yhteistyön lisäämiselle oltiin avoimia. Tämän tutkielman perusteella voidaan todeta, että koulut ovat lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisessä avainasemassa. Lapset ja nuoret on helposti tavoitettavissa ja koulujen sijainti on usein keskeinen. Koulujen arki on kuitenkin hektistä ja siksi liikunnallisten toimintojen toteuttajia kaivataan muualta. Yhteistyössä koulujen kanssa järjestetään paljon kerhotoimintaa ja liikunnallisia kerhoja toivotaan myös lisää. Iltapäiväkerhotoiminta ei kuitenkaan ainakaan nykymuodossaan toimi urheiluseuroille, joissa ei ole päätoimisia työntekijöitä. Urheiluseurat tekevät keskenään yhteistyötä parhaan mahdollisuutensa mukaan, mutta ovat hyvin riippuvaisia muista toimijoista muun muassa harjoitusolosuhteiden osalta ja erityisesti kunnallisesta päätöksenteosta. Seuroissa toivotaan lisää vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyötä toivotaan lisää myös muun muassa nuorisotoimen kanssa. Seurakuntien kanssa yhteistyötä tehdään vähän, mutta ne järjestävät aktiivisesti kerhotoimintaa. Seurakuntien mahdollisuudet lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä tulisikin tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon. Tämän tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä.
Asiasanat: yhteistyö, fyysinen aktiivisuus, kouluikäiset, paikallisyhteistyö, sisällönanalyysi
...
Anttilainen, J. 2015. Collaboration in children´s and adolescents´ club activity described by different actors. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master´s thesis of health education, 59p., 2 appendices.
The aim of this study was to find out how is the collaboration to promote the physical activity of children and adolescents implemented and what kind of development challenges there are. This thesis is based on the theoretical framework by Van Acker et. al. (2011) of collaboration to promote extracurricular physical activity opportunities. The study material was collected in Helsinki during May-September 2013 by using theme interview as a method. There was altogether thirteen interviewees: three principals, three officials from sports clubs, three youth instructors, two workers from congregations, one teacher of physical education and one official from School Sports´ Association. The interview of youth officials was done as a group interview. Analysis of the res
earch material was done by using content analysis as a method.
Collaboration in general was considered important. The schools were in the core of the collaboration and most often the collaboration was associated with club activities in schools. Usually sports club was the executor of the club activities. The collaboration between sports clubs and their collaboration with other actors was active. The collaboration between sports clubs was usually related to exercise circumstances on top of club activities. Youth work service did active collaboration with associations but was otherwise very independent actor. Congregations arranged actively club activities but the sports related collaboration was usually based on borrowing sport facilities from schools. School Sports´ Association has remained distant to schools and was completely unknown for other actors. One of the biggest challenges highlighted in collaboration descriptions was person dependency. The principals were in significant position in successful collaboration. Also listening to children´s and adolescents´ own wishes and their inclusion secured successful collaboration. The sports clubs also struggle with exercise facilities related challenges when using schools´ gymnasiums causes their biggest costs.
There was openness for more collaboration. Based on this thesis, it can be said that schools are in key position in promoting children´s and adolescents´ physical activity. Children and adolescents are easily reachable and the location of schools is often central. However, ordinary days at schools are hectic and that is why sporting activity executors are needed from elsewhere. Plenty of club activities are arranged in collaboration with schools and these clubs are also wished more. Afternoon club activity does not however work for sports clubs that doesn´t have full-time workers, at least not in the form they are arranged today. Sports clubs collaborate with one another within their best possibilities, but they are very dependent of other actors regarding exercise facilities and especially decision making of municipality. Sports clubs wish to have more influence in decision making. More collaboration is wished also with Youth work service. Collaboration with congregations is done little but they arrange actively club activities. Congregations´ possibilities in promoting children´s and adolescents´ physical activity should be taken into consideration more in the future. The results of this study can be utilized in developing collaboration between different kinds of actors.
Keywords: collaboration, school aged, community-based collaboration, content analysis
...
