dc.contributor.author | Lehtonen, Elina | |
dc.date.accessioned | 2013-10-02T08:28:57Z | |
dc.date.available | 2013-10-02T08:28:57Z | |
dc.date.issued | 2013 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1284153 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42265 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koulutus- ja kehittämisintervention vaikutusta
erikoissairaanhoidon ortopedian poliklinikalle ohjautuneiden polvinivelrikkopotilaiden
lähetteiden sisältöön, strukturoidun lähetteen käyttöastetta sekä koulutusintervention ja
strukturoidun lähetteen vaikutusta lähetteistä seuranneisiin hoitolinjapäätöksiin.
Tutkimusaineisto koostui vuosina 2007 (n=250) ja 2009 (n=237) ortopedian poliklinikalle
saapuneista peräkkäisistä lähetteistä. Sisäänottokriteerinä olivat polvinivelrikkopotilaiden
kiireettömän hoidon lähetteet, joista päivystyslähetteet oli poissuljettu. Vuonna 2008 Keski-
Suomen sairaanhoitopiiri uudisti asiantuntijatyöryhmän kanssa polvioireisen potilaan
konsultaatio- ja lähetelomakkeen, eli strukturoidun lähetteen sekä koulutti alueen lääkäreitä ja
muuta henkilökuntaa strukturoidun lähetteen käyttöön. Lähetteiden arvioinnin pohjana
käytettiin kehitettyä niin sanottua hyvän lähetteen kriteeristöä. Lähetteiden perusteella
ortopedi kutsui potilaat joko polikliiniselle vastaanotolle, suoraan leikkausta edeltävälle
preoperatiiviselle käynnille vuodeosastolle tai teki tehtävänsiirron fysioterapeutille tai
muuhun erikoisalaan. Lähetteiden laatu ja valitut hoitolinjapäätökset analysoitiin
potilasasiakirjoista. Hoitolinjapäätökset analysoitiin vuoden 2007 (n=170) ja vuoden 2009
(n=95) Keski-Suomen keskussairaalan hoidetuilta potilailta.
Koulutus- ja kehittämisintervention jälkeen 16 prosentissa (n=218) vuoden 2009 lähetteistä
oli käytetty strukturoitua lähetettä. Tilastollisesti merkitsevä parannus (p<0,05) oli tapahtunut
21 hyvän lähetteen kriteeristöstä yhteensä 16 kriteerissä. Yli 80 prosentin käyttöaste oli
saavutettu koulutus- ja kehittämisintervention jälkeen viiden kriteerin kohdalla; diagnoosi tai
oire, oirepuoli, kliiniset löydökset, kipu ja toimintakyvyn haitta. Intervention jälkeen muun
muassa kliinisten löydösten käyttöaste oli parantunut kolminkertaisesti, liikerajoituksen,
instabiliteetin, kävelymatkan, toimintakyvyn haitan ja radiologisen muutoksen käyttöasteet
olivat kaksinkertaistuneet. Ainoa tilastollisesti merkitsevä heikennys oli tapahtunut oirekeston
käyttöasteessa. Otokset erosivat tilastollisesti merkittävästi toisistaan keskiarvoiän ja
sukupuolen suhteen. Vuoden 2009 otoksessa potilaiden keski-ikä oli suurempi ja naisia
suhteessa enemmän. Lisäsairauksien suhteen otokset eivät eronneet tilastollisesti toisistaan.
Vuoden 2007 potilaista 103:lle (61 %) tehtiin operatiivinen hoitopäätös ja 66 (39 %) potilaan
hoitopäätös oli konservatiivinen. Vuoden 2009 potilaista 59 (62 %) päätyi operatiiviselle ja 36
(38 %) konservatiiviselle hoitolinjalle.
Strukturoidun lähetteen käyttö oli koulutus- ja kehittämisintervention jälkeen vähäistä.
Lähetteiden laadut vaihtelivat runsaasti ja osa niistä on puutteellisia. Puutteelliset lähetetiedot
kuormittavat erikoissairaanhoitoa merkittävästi, sillä erikoislääkäri joutuu kutsumaan
vastaanotolleen myös ne potilaat, joiden hoitolinjapäätös olisi voitu tehdä jo
perusterveydenhuollossa, mikäli hyvän lähetteen kriteerit olisivat täyttyneet. Merkittävä osuus
erikoissairaanhoidon ortopedille lähetetyistä potilaista palautuu konservatiiviselle
hoitolinjalle. Konservatiivinen hoito tulisi toteuttaa aina ennen erikoissairaanhoitoon
lähettämistä. | fi |
dc.description.abstract | The purpose of this study was to examine the educational and development interventions
effect on knee osteoarthritis patient´s contents of referral and structured referrals utilization
rate in the patients directed to the special health care’s orthopedic clinic and the impact of the
referrals followed by the alignment of the treatment decisions.
The data consists of the consecutive referrals received by the orthopedic policnilic in 2007
(n=250) and 2009 (n=237). To be included in this study the patient had to have knee
osteoarthritis and unurgent care referral to orthopedics. Emergency referrals were excluded. In
2008, the Central Finland Health Care District renewed its knee symptom patient counseling
and referral form and educated the doctors and other staff in the use of a structured referral.
Assesment of the referrals was made on the basis of the good referral criteria developed.
Based on the assessment of the referrals, the patients were invited to the outpatient orthopedic
policlinic, directly to a pre-surgery visit to the preoperative nursing ward or a task transfer to
physiotherapist or were made to another specialized field. The quality of the referrals and the
selected alignments of the treatment decisions were analyzed from the patient documents. The
selected treatment alignment were analyzed from the 2007 (n=170) and 2009 (n=95) patients
in the Central Finland Health Care District.
After the educational and development intervention, the structured referral had been used in
16 percent (n=218) of the referrals. A statistically significant improvement (p <0.05) had been
in 16 good referral criterion. Over 80 percent of the utilization rate of the clinical findings was
reached after the intervention in five criteria, diagnosis or symptom, symptom of side, clinical
findings, pain and disability. After the intervention, the utilization rate was improved
threefold, limitation of movement, instability, walking distance, functional impediment and
radiological change of degree, the utilization rates were doubled. The only statistically
significant weakening in the utilization was the duration of the symptoms. The samples
differed statistically significantly from each other in mean age and gender. In the 2009 sample
the average age of the patients was higher and higher proportion of the patients were women.
The samples did not differ from each other in terms of additional disease. In 2007, an
operative treatment decision was made for 103 patients (61%), and conservative treatment
decision for 66 (39%) patients. In 2009, 59 patients (62%) ended up to the operational and 36
(38%) patients to conservative treatment line.
After the educational and development intervention the use of structured referral was low.
Grades of the referral varied widely, and some of them were inadequate. Lack of the referral
information burden special health care system significantly, as also those patients have to be
called to the policlinic whose care policy could have been made at the health care centre, if a
good referral criteria would have been met. A significant proportion of the patients that were
sent to the orthopedic outpatient policlinic returned to conservative care line. The possibilities
of conservative treatment should always be carried out before sending patients to special
health care. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto. | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Keski-Suomen sairaanhoitopiiri | |
dc.title | Koulutus- ja kehittämisintervention vaikutus polvinivelrikkopotilaiden lähetteiden sisältöön ja hoitolinjapäätöksiin erikoissairaanhoidossa | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201310022395 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Terveystieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Fysioterapia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physiotherapy | en |
dc.date.updated | 2013-10-02T08:28:57Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 50422 | |
dc.subject.yso | nivelrikko | |
dc.subject.yso | seurantatutkimus | |
dc.subject.yso | nivelet | |
dc.subject.yso | polvet | |
dc.subject.yso | lähetteet | |
dc.subject.yso | koulutus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |