Keskeiset teemat ja intressit Perusopetus 2020 -mietinnön lausunnoissa
Tutkimuksen lähtökohtana oli perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon huhtikuussa 2009 alkanut Perusopetus 2020 -uudistamisprosessi. Prosessia varten perustetun työryhmän tehtävinä oli laatia ehdotukset perusopetuksen yleisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoiksi sekä arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset. Työryhmän mietintö jätettiin 31.5.2010. Mietintöön pyydettiin lausuntoja useilta eri tahoilta. Näistä lausunnoista tutkimukseen valittiin 61 eri tahon lausuntojen keskeiset sisällöt.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin monipuolisesti suomalaisen koulutuksen historian, opetussuunnitelmasuuntausten sekä yhteiskunnan välistä suhdetta. Lisäksi Perusopetus 2020 -prosessi kuvailtiin tarkasti, jotta tutkimuksen konteksti tulisi mahdollisimman näkyväksi. Teoriataustassa tarkasteltiin myös suomalaista koulutuspoliittista
vaikutusketjua sekä luonnehdittiin, millä tavoin tieto, valta ja intressit vaikuttavat päätöksentekoon sekä opetussuunnitelman syntyyn.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusongelmia oli kaksi: 1) mihin aiheisiin lausunnoissa kiinnitettiin huomiota ja 2) millaisiin intresseihin eri tahojen lausunnot liittyvät.
Lausunnoista löydettiin viisi teemaa, jotka ovat 1)tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 2)itsemääräämisoikeus 3)talous 4)suorat kannanotot opetussuunnitelman sisältöihin sekä 5)uusien oppiaineiden, aihealueiden tai osaamistarpeiden ehdotukset. Näistä aineistossa esiintyvistä teemoista voidaan todeta, että toisaalta opetussuunnitelmakeskustelun keskiössä ovat opetussuunnitelmien modernistiset rakenteet, kuten tuntijako, mutta toisaalta keskusteluun liittyy myös paljon taloutta koskevaa välillistä ja välitöntä keskustelua.
Oppisisältöjen ja tulevaisuuden tavoitteiden pohdinta sen sijaan oli melko vähäistä ja ilmeni pääasiassa yksittäisten oppiaineiden tärkeyden perusteluissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että keskeisin intressiristiriitoja tuottava teema on talous. Toinen intressi koski työllistymistä ja työllistämistä, johon liittyivät myös taloudelliset ja yhteiskunnalliset intressit. Tutkimuksen perusteella opetussuunnitelmien taustoilta löytyy myös yhteiskunnallisia ja poliittisia lähtökohtia.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Eriarvoistuva maailma – tasa-arvoistava koulu?
Rinne, Risto; Haltia, Nina; Lempinen, Sonia; Kaunisto, Tuuli (Suomen kasvatustieteellinen seura, 2018)Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmisen kouluttautumismahdollisuudet eivät riipu hänen sukupuolestaan tai sosiaalisesta, etnisestä tai alueellisesta taustastaan. Suomea on pitkään pidetty tasa-arvon mallimaana, jossa myös ... -
Koulutuksellisen tasa-arvon diskurssit ja toimijat peruskoulun tuntijakouudistuksessa
Siekkinen, Kirsi (University of Jyväskylä, 2017)In this research the interest was to understand the discursive formation of educational equality in political texts concerning the national core curriculum in Finland in the beginning of 2010s. The research problem was ... -
Cross-national achievement surveys and educational monitoring in Finland
Harju-Luukkainen, Heidi Katarina; Sulkunen, Sari; Maunula, Minna (European Commission, 2022)This chapter provides information on results of international achievement surveys and their use in monitoring educational outcomes in Finland. The educational monitoring system in Finland differs from that of many other ... -
Educational equality discourses in the Finnish comprehensive school system
Siekkinen, Kirsi (Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 2017) -
Opettaja monikulttuurisuuden kohtaajana peruskoulun arjessa
Abahassine, Sami (2015)Kansainvälistyminen ja maahanmuutto vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja muutokset näkyvät luonnollisesti myös kouluissa. Opettajat, kouluissa toimivina työntekijöinä ja kunnan virkamiehinä, kohtaavatkin työssään monia eri ...