Sprinttisuunnistuksen fysiologiset ja voimantuotolliset vaatimukset
Tekijät
Päivämäärä
2013Truhponen, Minna 2013. Sprinttisuunnistuksen fysiologiset ja voimantuotolliset vaa-timukset. Pro Gradu –tutkielma, Valmennus- ja testausoppi, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. 65 sivua.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä fysiologisia ja voimantuotollisia vaatimuksia sprinttisuunnistus urheilijalle asettaa, mitkä tekijät erottavat naiset ja miehet toisistaan sekä korreloivatko jotkin fyysisen suorituskyvyn ominaisuudet sprintti-suunnistussuorituksen kanssa. Tutkimukseen osallistui 16 suunnistajaa (kahdeksan naista ja kahdeksan miestä). Koehenkilöt suorittivat sekä simuloidun kilpailuvauhtisen sprinttisuunnistus (S)- ja reserviaikatestin (R) kenttäolosuhteissa että laboratoriotestejä. Laboratoriotesteissä mitattiin alaraajojen dynaamista (1RM) ja isometristä maksimi-voimaa (JDmax), voimatuottonopeutta (RFD), keskivartalon maksimaalista isometristä koukistus- (VK) ja ojennusvoimaa (VO), 20 m:n kiihdytysnopeutta (20m), vertikaali-hyppyjä (VH), vauhditonta 5-loikkaa sekä kestävyysominaisuuksia VO2max-testillä. Kenttätesteissä mitattiin laktaatti-, syke- ja nopeusvoimavasteita. Miehet saavuttivat naisia tilastollisesti merkitsevästi paremman tuloksen JDmax:ssa (p<05), 1RM:ssa (p<0.01), VO:ssa (p<0.05), VH:ssä (p<0.01), 5-loikassa (p<0.01), 20 m:llä (p<0.01) sekä maksimaalisessa (vMAX) (p<0.05) ja anaerobisen kynnyksen (vAnK) juoksunopeudessa (p<0.01). Koko ryhmällä S:iin käytetty aika oli 14.55 ± 1.42 min, miesten käyttäessä merkitsevästi vähemmän aikaa kuin naisten (p<0.05). Suunnistustehtäviin kului aikaa 40 ± 15 sekuntia eli 4,6 % suorituksen kokonaisajasta. S:n aikainen laktaatti (6,2 ± 2,3 mmol/l) oli 85 % anaerobisesta kynnyslaktaatista ja keskimääräinen syke 97 % maksimaalisesta sykkeestä. Koko ryhmää tarkasteltaessa S:n ajan kanssa korreloivat eniten vMAX (r=0.99; p<0.001) ja vAnK (r=0.93; p<0.001), teoreettinen hapenkulutus (r=-0.96; p<0.001), JDmax (r=-0.90; p<0.001) ja 1RM (r=-0.75; p<0.01) sekä JDmax:ssa 500 ms:n aikana tuotettu keskimääräinen voima (r=-0.86, p<0.01). Myös vauhditon 5-loikka tulos korreloi merkitsevästi (r=-0.68, p<0.05) S:n ajan kanssa. Maksimi- ja vauh-tikestävyys- sekä nopeusvoimaominaisuuksien lisäksi alaraajojen maksimivoimaomi-naisuudet saattavat olla tärkeä tekijä kilpailuvauhtisessa sprinttisuunnistuksessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Jääkiekkoilijoiden maksimaalisen luistelunopeuden ja anaerobisen kestävyyden ennustaminen H/M -suhteen avulla
Toivola, Mika (2008)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voidaanko Hoffman –refleksin ja M –aallon välisen suhteen (H/M –suhteen) avulla ennustaa jääkiekkoilijoiden maksimaalista luistelunopeutta (Vmax) ja anaerobista kestävyyttä (Vanak). ... -
Yhdistetyn pyörävoima- ja kestävyysharjoittelun vaikutukset maksimi- ja nopeusvoimaominaisuuksiin
Malmstedt, Lauri (2019)On todettu, että kestävyysurheilijoille on hyvä sisällyttää voimaharjoittelua kestävyysharjoittelun oheen, jotta heidän kestävyyssuorituskykynsä paranisi voimaominaisuuksien kehityksen myötä. Myös korkea intensiteettisten ... -
Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
Häkkinen, Ella (2023)Tutkimuksessa tarkastelun kohteena oli kortikospinaalisen ärsytettävyyden ja inhibition muutokset voimaharjoittelun sekä sitä seuraavan harjoitustauon myötä sekä kortikospinaalisen radan toiminnan muutosten yhteydet maksimi- ... -
Validity of Using Velocity to Estimate Intensity in Resistance Exercises in Men and Women
Pareja-Blanco, Fernando; Walker, Simon; Häkkinen, Keijo (Georg Thieme Verlag KG, 2020)This study aimed to examine the validity of using bar velocity to estimate relative load in squat and bench-press exercises for both young men and women. Twenty-five men and 25 women performed a progressive loading test ... -
Liikesensori jääkiekon laukauksen mittaamisessa
Uljas, Jere (2019)Löikö mörkö sisään? Laukominen on jääkiekossa yleisin tapa tehdä maali, ja maalit ratkaisevat jääkiekko-otteluita sekä maailmanmestaruuksia. Mitä kovempi laukaus on, sitä vähemmän maalivahdilla on aikaa reagoida torjuakseen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.