Liikesensori jääkiekon laukauksen mittaamisessa

Löikö mörkö sisään? Laukominen on jääkiekossa yleisin tapa tehdä maali, ja maalit ratkaisevat jääkiekko-otteluita sekä maailmanmestaruuksia. Mitä kovempi laukaus on, sitä vähemmän maalivahdilla on aikaa reagoida torjuakseen kiekon. Kiekon nopeutta on mitattu monilla eri tavoilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka tarkasti mailaan kiinnitettävällä liikesensorilla voidaan mitata kiekon nopeutta, ja mitkä ovat mittaustavan suurimmat virhelähteet. Tutkimukseen osallistui 10 jääkiekkoilijaa. Pelaajien taso vaihteli harrastajista puoliammattilaisiin. Tutkittavista jokainen laukoi lyönti- näpäytys- ja rannelaukauksia kutakin 10 kappaletta sekä luistimilla vauhdilla, luistimilla ilman vauhtia, että kengillä ilman vauhtia, jolloin laukauksia kertyi 90. Laukauksista mitattiin kaksiulotteisella videoanalyysillä mailan taipumat sekä kiekon nopeudet, tutkalla kiekon nopeudet sekä voima-anturilla varren taipumisvoima. Liikesensorilla mitattiin mailan liikettä, josta pyrittiin arvioimaan kiekon nopeutta. Mailan liikenopeudesta johdetut algoritmit korreloivat vahvasti videonopeuden kanssa (Alg1: R=0,682, p<0,001, N=388; Alg2: R=0,691, p<0,001, N=386). Kun huomioon otettiin vain yli 60 Hz näytteenottotaajuudella mitatut laukaukset, korrelaatiot olivat vahvempia (Alg1: R=0,798, p<0,001, N=110; Alg2: R=0,788, p<0,001, N=110), mutta eivät kuitenkaan yhtä vah- voja kuin tutkan ja videoanalyysin välillä (R=0,936, p<0,001, N=740). Huonoilla näytteenottotaajuuksilla Algoritmien virhe kasvoi merkitsevästi niiden yliarvioidessa kiekon nopeutta. Liikesensorin virhe näytti johtuvan osin siitä, että se mittaa vain mailan liikenopeudesta aiheutunutta kiekon nopeutta, jolloin siltä jää havaitsematta mailan taipumasta sekä kiekkokontaktin laadusta johtuvat vaikutukset kiekon nopeuteen. Se ei myöskään ota huomioon mailan jäykkyyden ja oteleveyden vaikutusta mailan dynamiikkaan, joka vaikuttaa mailan liikenopeuden ja kiekon nopeuden väliseen suhteeseen. Liikesensorilla voidaan mitata jääkiekon laukauksia. Sen tarkkuus ei ole samaa luokkaa videoanalyysin tai tutkan kanssa, mutta sen vahvuus on monipuolisuus mailan käytön mittaamisessa verrattuna tutkaan, ja käytön helppous verrattuna videoanalyysiin. Lisäksi se mahdollistaa mailan liikkeen tarkemman mittaamisen. Nykyisessä tuotteessa on myös paljon potentiaalia kehittyä tarkemmaksi kiekon nopeuden mittausmenetelmäksi, kun kehitetään algoritmin laskentakaavaa, näytteenottotaajuutta ja pystytään ottamaan huomioon erilaisia muuttujia kuten mailan jäykkyys ja oteleveys.