Sprinttisuunnistuksen fysiologiset ja voimantuotolliset vaatimukset

Abstract

Truhponen, Minna 2013. Sprinttisuunnistuksen fysiologiset ja voimantuotolliset vaa-timukset. Pro Gradu –tutkielma, Valmennus- ja testausoppi, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. 65 sivua.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä fysiologisia ja voimantuotollisia vaatimuksia sprinttisuunnistus urheilijalle asettaa, mitkä tekijät erottavat naiset ja miehet toisistaan sekä korreloivatko jotkin fyysisen suorituskyvyn ominaisuudet sprintti-suunnistussuorituksen kanssa. Tutkimukseen osallistui 16 suunnistajaa (kahdeksan naista ja kahdeksan miestä). Koehenkilöt suorittivat sekä simuloidun kilpailuvauhtisen sprinttisuunnistus (S)- ja reserviaikatestin (R) kenttäolosuhteissa että laboratoriotestejä. Laboratoriotesteissä mitattiin alaraajojen dynaamista (1RM) ja isometristä maksimi-voimaa (JDmax), voimatuottonopeutta (RFD), keskivartalon maksimaalista isometristä koukistus- (VK) ja ojennusvoimaa (VO), 20 m:n kiihdytysnopeutta (20m), vertikaali-hyppyjä (VH), vauhditonta 5-loikkaa sekä kestävyysominaisuuksia VO2max-testillä. Kenttätesteissä mitattiin laktaatti-, syke- ja nopeusvoimavasteita. Miehet saavuttivat naisia tilastollisesti merkitsevästi paremman tuloksen JDmax:ssa (p<05), 1RM:ssa (p<0.01), VO:ssa (p<0.05), VH:ssä (p<0.01), 5-loikassa (p<0.01), 20 m:llä (p<0.01) sekä maksimaalisessa (vMAX) (p<0.05) ja anaerobisen kynnyksen (vAnK) juoksunopeudessa (p<0.01). Koko ryhmällä S:iin käytetty aika oli 14.55 ± 1.42 min, miesten käyttäessä merkitsevästi vähemmän aikaa kuin naisten (p<0.05). Suunnistustehtäviin kului aikaa 40 ± 15 sekuntia eli 4,6 % suorituksen kokonaisajasta. S:n aikainen laktaatti (6,2 ± 2,3 mmol/l) oli 85 % anaerobisesta kynnyslaktaatista ja keskimääräinen syke 97 % maksimaalisesta sykkeestä. Koko ryhmää tarkasteltaessa S:n ajan kanssa korreloivat eniten vMAX (r=0.99; p<0.001) ja vAnK (r=0.93; p<0.001), teoreettinen hapenkulutus (r=-0.96; p<0.001), JDmax (r=-0.90; p<0.001) ja 1RM (r=-0.75; p<0.01) sekä JDmax:ssa 500 ms:n aikana tuotettu keskimääräinen voima (r=-0.86, p<0.01). Myös vauhditon 5-loikka tulos korreloi merkitsevästi (r=-0.68, p<0.05) S:n ajan kanssa. Maksimi- ja vauh-tikestävyys- sekä nopeusvoimaominaisuuksien lisäksi alaraajojen maksimivoimaomi-naisuudet saattavat olla tärkeä tekijä kilpailuvauhtisessa sprinttisuunnistuksessa.