Liikunnan harrastamisen, itsetunnon ja ystävyyssuhteiden välisiä yhteyksiä : 8. - luokkalaisten tyttöjen ystävyyssuhteet
Päivämäärä
2013Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan harrastamisen, itsetunnon ja
ystävyyssuhteiden välisiä yhteyksiä kahdeksasluokkalaisilla tytöillä. Tutkimme tyttöjen
ystävyyssuhteiden osalta niiden merkitystä, ystävän kanssa vietettyä aikaa ja sitä,
millaisia huonoja kokemuksia tytöillä on ystävyyssuhteistaan.
Tutkimus toteutettiin lokakuussa kyselylomakkeella, joka koostui
monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi 149
jyväskyläläistä kahdeksasluokkalaista tyttöä. Tutkimuksessa käytettiin sekä
kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää.
Liikunnan harrastamisella tai itsetunnolla ei ollut merkitsevää yhteyttä ystävien
määrään. Kuitenkin itsetunnoltaan heikoimpaan neljännekseen kuuluvilla tytöillä oli
vähemmän ystäviä kuin korkeimpaan neljännekseen sijoittuneilla. Lisäksi liikunnan
harrastamisella ja itsetunnolla oli heikko positiivinen yhteys.
Vähän liikuntaa harrastavien ja aktiivisesti liikuntaa harrastavien tyttöjen
käsitykset ystävyydestä olivat pääosin samanlaisia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Tytöt mainitsivat luottamuksen merkittävimmäksi asiaksi ystävyyssuhteessa, mutta se
korostui erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tyttöjen vastauksissa. Huomattavimmat
erot vähän ja aktiivisesti liikuntaa harrastavien tyttöjen ystävyyssuhteissa liittyivät ajan viettämiseen ystävän kanssa. Vähän liikkuvat tytöt kirjoittivat oleskelevansa
kaupungilla huomattavasti useammin kuin aktiivisesti liikkuvat tytöt. Toinen ero oli se, että aktiivisesti liikkuvista tytöistä lähes kaikilla oli ystävänsä kanssa yhteinen harrastus, kun taas vain kolmasosalla vähän liikkuvista tytöistä oli yhteinen harrastus ystävänsä
kanssa.
Ystävyyssuhteissa esiintyvät huonot kokemukset olivat pitkälti samanlaisia
molemmissa ryhmissä. Vähän liikuntaa harrastavat tytöt kirjoittivat kuitenkin
aktiivisesti liikuntaa harrastavia tyttöjä useammin ystävyyden päättymisestä.
Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sekä opettajan työssä että lasten ja
nuorten kanssa toimivien aikuisten keskuudessa. Esimeriksi opettajalla on hyvät
mahdollisuudet vaikuttaa lapsen ja nuoren itsetuntoon antamalla myönteistä palautetta
oppilaan suorituksista sekä luoda onnistumisen elämyksiä liikuntatunneilla.
Tyttöjen ystävyyssuhteita koskevat tulokset toivat esiin konkreettisia esimerkkejä
siitä, kuinka vakavia vaikutuksia ystävyyssuhteiden ongelmilla voi olla nuoren
hyvinvointiin. Kun aikuiset ovat tietoisia ystävyyssuhteissa esiintyvistä ongelmista, on heidän myös helpompi puuttua niihin. Ystävyyssuhteiden ongelmien vaikutusten
vakavuus antaa perusteita sille, että aikuisten puuttuminen niissä ilmeneviin ongelmiin
on tarpeen.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
7. ja 9. luokkalaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja sen yhteys koettuun terveyteen
Savander-Niiniketo, Hanna (2004) -
15-vuotiaiden nuorten ruutuajan määrän ja itsetunnon yhteys vertaissuhteiden laatuun 18-vuotiaana
Udd, Suvi-Tuulikki; Mäkelä, Emma (2023)Nuoret viettävät kasvavissa määrin aikaa ruutumedioiden äärellä. Vertaissuhteet ovat nuorten kehitykselle tärkeitä, ja nuorten ruutumedioiden käytön sekä itsetunnon on havaittu olevan niihin yhteydessä. Tässä tutkimuksessa ... -
Itsenäistyvien nuorten liikunnan harrastaminen eri elämäntilanteissa : tarkennettuja katseita liikuntapolitiikkaan
Aarresola, Outi; Manner, Joel; Berg, Päivi; Harjunen, Hannele (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023)Tämä tutkimus tarkastelee 15‒29-vuotiaiden nuorten liikunnan harrastamista eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa. Hyödynnämme elämänkulullista näkökulmaa tunnistamalla kyseiseen ikävaiheeseen, itsenäistymisen ajanjaksoon, ... -
Pitkäaikaissairaiden ja ei-pitkäaikaissairaiden nuorten liikunnan harrastaminen ja koettu kunto
Takala, Riku (2014)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 13- ja 15-vuotiaiden suomalaisten nuorten pitkäaikaissairaiden ja ei-pitkäaikaissairaiden liikunnan harrastamisen määrää. Lähemmässä tarkastelussa analysoitiin sitä, kuinka ... -
Koetun sosiaalisen tuen, pätevyyden, itsearvostuksen ja liikunnan yhteyksiä nuoruusiän kasvuvuosina
Salmela, Jaana (Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutti, 2006)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.