Kun liikunta ei "uppoa" : liikunnan harrastamattomuuden syyt kuuden Liikkuva koulu -hankkeen koulun 7. ja 8. luokkalaisilla
Tekijät
Päivämäärä
2013Pro gradu -tutkimukseni tavoitteena oli tutkia yläkouluikäisten nuorten vapaa-ajan liikuntaa ja liikunnan harrastamattomuuden syitä. Tutkimuksessa kuvattiin nuorten liikunnan määrää ja useutta, heidän harrastamiaan liikuntalajeja sekä organisoituun liikuntaan osallistumista. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat kuitenkin nuorten liikunnan harrastamisen esteet. Tutkimuksessa selvitettiin eroavatko tyttöjen ja poikien esteet liikkumiselle toisistaan sekä onko yläkoulun luokka-asteilla eroa edellä mainitussa seikassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, eroavatko liikuntaharrastamisen esteet paljon tai vähän liikkuvien nuorten välillä. Liikunnan harrastamisen esteistä muodostettiin aiempaa kirjallisuutta soveltaen luokittelu, jonka avulla nuorten liikunnan harrastamiseen esteitä voitiin jaotella ja selittää. Tutkimukseni on osa Liikkuva koulu -hanketta ja se on toteutettu yhteistyössä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön, LIKES:n kanssa.
Tässä tutkimuksessa käytettiin valmista LIKES-tutkimuskeskuksen keräämää aineistoa. Tutkimuksen mittari koostui kyselylomakkeesta (liite 1). Kyselyyn vastasi 912 oppilaista 7. ja 8. vuosiluokilta kuudelta eri peruskoululta ympäri Suomen. Kysely toteutettiin syksyllä ja alkutalvesta 2010. Saadut vastaukset analysoitiin PASW Statistics 18 -ohjelmalla. Kyselyn tuloksia esitellään muuttujien jakaumatietojen ja prosenttiosuuksien avulla. Tutkimuksen pääasiallisena mittarina käytettiin lomakkeen avointa kysymystä numero 15; ”Jos et harrasta liikuntaa, mikä on tärkein syysi siihen?”. Tähän kysymykseen saadut vastaukset (n=159) analysoitiin tyypittelyn kautta.
Noin neljännes (26 prosenttia) nuorista liikkui suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Vähän liikkuvia eli korkeintaan tunnin viikossa liikkuvia oli 22 prosenttia. Tytöt harrastivat erityisesti juoksu- ja kävelylenkkeilyä sekä ratsastusta. Pojat harrastivat eniten jääkiekkoa sekä laskettelua ja lumilautailua. Urheiluseuratoimintaan usein tai säännöllisesti osallistui noin 40 prosenttia nuorista. Suurimmaksi esteeksi liikunnan harrastamiselle nousi tässä tutkimuksessa se, että nuori ei jaksa harrastaa liikuntaa tai hän on väsynyt (25 prosenttia nuorista). Viidennes vastaajista ilmoitti, että ei harrasta liikuntaa sairaana tai kipeänä. Lähes viidennes (18 prosenttia) nuorista oli myös sitä mieltä, että liikunta ei kiinnosta heitä. Muita syitä olivat ajan puute, sopivan liikuntalajin tai seuran puute, huono kunto tai kokemus siitä, että ei ole hyvä liikunnassa ja tietokone. Luokka-asteilla ei ollut juuri eroa. Tytöillä suurimmat esteet olivat sairaus/kipeänä oleminen ja ajanpuute. Pojilla suurimmat syyt olivat jaksamisen puute ja väsymys. Vähän liikkuvien nuorten esteenä olivat väsymys, sairaus, ajan puute ja sopivan liikuntalajin puute. Paljon liikkuvien nuorten esteenä olivat sairaus/kipeänä oleminen. Liikkumisen esteet luokiteltiin viiteen luokkaan; fyysiset esteet, psyykkiset esteet, käyttäytymiseen liittyvät esteet, sosiaaliset ja kulttuuriset esteet sekä fyysiseen ympäristöön liittyvät esteet. Suurimmaksi luokaksi muodostui fyysiset esteet (48 prosenttia syistä).
...
Muu nimeke
Liikunnan harrastamattomuuden syyt kuuden Liikkuva koulu -hankkeen koulun 7. ja 8. luokkalaisillaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Mikä saa nuoret liikkumaan? : liikuntamotivaation yhteys liikunnan harrastamiseen kuuden Liikkuva koulu -hankkeen koulun 7. ja 8. luokkalaisilla
Rautarae, Anna; Salo, Jenni (2012)Rautarae, Anna & Salo, Jenni. Mikä saa nuoret liikkumaan? Liikuntamotivaation yhteys liikunnan harrastamiseen kuuden Liikkuva koulu -hankkeen koulun 7. ja 8.luokkalaisilla. Liikuntapedagogiikan Pro gradu -tutkielma. ... -
Leikkikentältä palkintopallille : varhaislapsuuden liikunta urheilullisuuden kehittymisen kivijalkana
Haapala, Eero (Tutkittua varhaiskasvatuksesta, 2023)Miksi lapset ja nuoret liikkuvat ja mikä on lasten ja nuorten liikunnan tavoite? Lasten ja nuorten liikkumattomuuden yleistyessä näiden teemojen tarkastelu nousee yhä tärkeämmäksi. Lasten ja nuorten liikkumisen motiivit ... -
Koulukiusaamisen yhteys fyysisen aktiivisuuden määrään sekä vapaa-ajan liikuntamotiiveihin 8.- ja 9.luokkalaisilla
Perälä, Samu; Pispala, Jukka (2015)Perälä, S. & Pispala, J. 2015. Koulukiusaamisen yhteys fyysisen aktiivisuuden määrään sekä vapaa-ajan liikuntamotiiveihin 8.- ja 9.luokkalaisilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro ... -
Yhdeksäsluokkalaisten fyysinen aktiivisuus, liikkumisen syyt ja esteet sekä vapaa-ajan liikuntaharrastukset
Ropponen, Jaakko (2014)Jaakko Ropponen (2014).Yhdeksäsluokkalaisten fyysinen aktiivisuus, liikkumisen syyt ja esteet sekä vapaa-ajan liikuntaharrastukset. Pro gradu -tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos, liikuntapedagogiikka. Jyväskylän yliopisto, ... -
Physical activity change and stability patterns from adolescence to early adulthood : how activity domains and sedentary behaviour are associated with maintaining, increasing and decreasing activity?
Aira, Tuula; Vasankari, Tommi; Heinonen, Olli; Korpelainen, Raija; Parkkari, Jari; Savonen, Kai; Uusitalo, Arja; Valtonen, Maarit; Villberg, Jari; Kokko, Sami (Oxford University Press (OUP), 2022)Background Longitudinal studies demonstrate that physical activity (PA) declines on average from adolescence to early adulthood. However, some subgroups of adolescents increase activity while others decrease or maintain ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.