Mikä saa nuoret liikkumaan? : liikuntamotivaation yhteys liikunnan harrastamiseen kuuden Liikkuva koulu -hankkeen koulun 7. ja 8. luokkalaisilla

Abstract

Rautarae, Anna & Salo, Jenni. Mikä saa nuoret liikkumaan? Liikuntamotivaation yhteys liikunnan harrastamiseen kuuden Liikkuva koulu -hankkeen koulun 7. ja 8.luokkalaisilla. Liikuntapedagogiikan Pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, 81.

Tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnan haaste on lisätä lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen määrää sekä motivaatiota liikuntaan ja yleisemmin fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää 7. ja 8. luokkalaisten nuorten liikunnan harrastamisen ja fyysisen aktiivisuuden määrää, liikuntamotivaatiota sekä näiden yhteyksiä toisiinsa. Tämä Pro gradu -tutkielma on osa Liikkuva koulu -hanketta, ja aineisto on kerätty hankkeeseen kuuluneella, oppilaille suunnatulla kyselyllä syksyllä 2010 ja talvella 2011, loka–helmikuun aikana. Tässä tutkielmassa tutkittavaksi valittiin vain osa koko hankkeessa mukana olleista kouluista, ja otoksen kooksi saatiin 889 oppilasta 7. ja 8. luo-kalta. Liikuntamotivaatiomittarin rakenteen analysointiin käytettiin Promax-rotatoitua pää-akselifaktorianalyysiä. Näin saatujen motivaatioulottuvuuksien yhteyksiä sukupuoleen, luokkatasoon ja liikunnan harrastamiseen tutkittiin keskiarvoja vertailemalla.

7. ja 8. luokkalaiset liikkuivat keskimäärin 4–6 kertaa viikossa, ja keskimäärin 4.3 päivänä viikossa tunnin ajan. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmän antaman fyysisen ak-tiivisuuden suositukseen nähden 17,4 % nuorista liikkui suosituksen (1–2 tuntia päivässä) mukaan, pojista huomattavasti useampi kuin tytöistä. Tulosten mukaan pojat olisivat hieman tyttöjä aktiivisempia liikkujia. Sen sijaan luokkatasojen välillä ei ollut liikunnan har-rastamisen määrässä merkittäviä eroja. Saatujen tulosten mukaan hyvinvointi- ja sosiaali-suusmotiivit olivat nuorille tärkeimmät liikkumaan motivoivat tekijät. Tyttöjen ja poikien liikuntamotiivit erosivat hieman siten, että tytöille niin hyvinvointi- kuin sosiaalisuusmotiivi olivat tärkeämpiä. Luokkatasojen välillä erot olivat merkitseviä sosiaalisuusmotiivin osalta siten, että 7. luokkalaisille tämä motiivi oli tärkeämpi.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että harva nuori liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan 80 % 7. ja 8. luokkalaisista ei saavuta suosituksia. Lisäksi voimme todeta, että hyvinvointi- ja sosiaalisuusmotiivit olivat nuorille tärkeimmät liikkumaan motivoivat tekijät. Nämä motiivit ovat tytöille tärkeämpiä kuin po-jille.