Esiopetuksen ruokailu lasten ruokapuheen ja lastentarhanopettajien näkemysten valossa

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena oli tarkastella esiopetusikäisten lasten ruokapuhetta. Kiin-nostukseni kohteena olivat myös ryhmien lastentarhanopettajien näkemykset ruokailus-ta. Tämä tutkimus oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelminä olivat videohavainnoin-ti ja avoin haastattelu. Avoimen haastattelumenetelmän lisäksi käytin stimulated recall – menetelmästä lainattua toimintatapaa, eli lasten videonauhoitetun ruokailutilanteen kat-somista ennen lastentarhanopettajan haastattelua. Tutkimuksessa oli mukana seitsemän-toista lasta ja kolme lastentarhanopettajaa. Aineistoa koottiin kolmen eri päiväkodin ruokailutilannetta kuvaamalla ja lastentarhanopettajia haastattelemalla. Tutkimusaineis-to, jonka litteroin ja analysoin, koostui kuva- ja ääninauhoitteista. Tutkimustulosteni mukaan lasten ruokaan liittyvät ilmaukset olivat yleensä lyhyitä ja to-teavia ja niiden sisältöön sekä esiintymiseen vaikutti lastentarhanopettajan läsnäolo. Poikkeuksena oli ruoan määrään liittyvät sisällöt, jotka innostivat lapsia keskinäiseen väittelyyn. Lastentarhanopettajien näkemyksissä korostui rauhallisen ruokailuilmapiirin merkitys syömisen ja lasten yksilöllisen huomioinnin edellytyksenä. Lasten ruokapuhet-ta tukevia toimintakäytäntöjä, kuten lasten osallistumista ruokailujärjestelyihin, ruoan valmistukseen ja tutkimiseen esiintyi vähän. Lastentarhanopettajien mukaan syynä oli-vat hygieenisyyteen liittyvät seikat, ajan puute ja se, että ruoka tuli valmiina koulun keskuskeittiöltä. Tutkimukseni perusteella voidaan päätellä, että lastentarhanopettajat pitivät tärkeinä sel-laisia sopimuksia ja käytäntöjä, jotka lisäsivät rauhallisuutta ja emotionaalista viihty-vyyttä ruokailussa. Ruokapuheiden monipuolista sisältöä tukee lasta osallistavien ruo-kailukäytäntöjen ja keskustelunomaisen ohjauksen ohella ruoan tutkimiseen ja valmis-tukseen liittyvä toiminta. Tämän vuoksi olisi ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen pedago-giseen suunnitteluun panostettava enemmän. Myös päivähoidon ja ruokapalvelun yh-teistyön laatua olisi kehitettävä, jotta saataisiin raaka-aineita ruoan tutkimiseen ja val-mistukseen luontevana osana päivähoidon arkea.