Yleisten kielitutkintojen laatijoiden käsityksiä kielestä ja tehtävien laadinnasta

Abstract

YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN LAATIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KIELESTÄ JA TEHTÄVIEN LAADINNASTA

Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto 2012, Lisensiaattitutkielma.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yleisten kielitutkintojen laatijoiden käsityksiä kielestä ja heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään tehtävien laadinnasta. Yleisissä kielitut-kinnoissa toimii jokaisessa yhdeksässä tutkintokielessä laatijatiimi, jossa työskentelee 3–10 laatijaa tutkintokielestä riippuen. Aktiivisesti toimivia laatijoita on noin 40 laatijaa, joista tutkimukseen osallistui 32 laatijaa eri tutkintokielten laatijatiimeistä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2008–2010, ja se koostui kirjallisesta kyselystä ja teemahaastatteluista. Aineistonkeruussa ja analyysissa sovellettiin kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia. Tutkimusta voidaan pitää toimintatutkimuksena, sillä tutkimustulosten avulla pyritään kehittämään yleisten kielitutkintojen laadinnan ohjausta ja saamaan laatijat pohtimaan kielitaitokäsityksiään ja omaa toimintaansa laatijana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen kielitaitokäsitys laatijoilla on ja miten yhteneväisiä heidän käsityksensä ovat yleisiä kielitutkintoja ohjaavan funktionaalisen kielitaitokäsityksen kanssa sekä mitkä asiat ovat vaikuttaneet laatijoiden käsityksiin kielestä ja kielitaidosta. Tämän lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin kuvaamaan, millainen yleisten kielitutkintojen laatijoiden laadintaprosessi on ja mitkä asiat aiheuttivat laadintaprosessin aikana ongelmia ja millaiset asiat taas koettiin helppoina tehtävien laadinnassa. Tutkimustulosten perusteella laatijoilla oli erilaisia käsityksiä kielestä ja kielitaidosta ja heidät voitiin jakaa kolmeen eri ryhmään sen mukaan, miten he olivat sisäistäneet toiminnallisen kielitaitokäsityksen. Osalla laatijoista kielitaitokäsitys oli muuttunut hyvin formaalisesta käsityksestä toiminnalliseen suuntaan ja heistä hyvä kielitaito oli taitoa käyttää kieltä arkipäivän tilanteiden edellyttämällä tavalla. Toisilla taas käsitykset kielitaidosta vaihtelivat tilanteiden mukaan, sillä tilanteesta riippuen he korostivat vastauksissaan joko kielen muodon merkitystä tai sopivan kielenkäytön hallintaa sosiaalisissa tilanteissa. Näiden lisäksi oli vielä laatijoita, jotka selkeästi vasta etsivät omaa käsitystään. He kertoivat arvostavansa funktionaalista näkemystä kielestä, mutta kuitenkin heille kielen oikeellisuus ja puhtaus oli hyvin tärkeää. Yhteistä suurimmalle osalle laatijoille oli se, että kielitaidossa arvostettiin joka taitotasolla sanastoa. Sanaston merkitys näkyi etenkin siinä, että laatijat hahmottivat kielitaidon kehityksen ja eri taitotasot sanaston kautta. Koulutus, työkokemus ja kokemus yleisistä kielitutkinnoista olivat laatijoiden vastausten perusteella kolme tärkeintä asiaa, jotka vaikuttivat käsitysten taustalla, ja ne myös voimakkaimmin olivat vaikuttaneet kielikäsitysten muuttumiseen. Tutkimus toi myös esiin, että laadintaprosessin aikana oli löydettävissä asioita, jotka aiheuttivat useille laatijoille joko ongelmia tai niitä pidettiin yleisesti helppoina asioina laadinnassa. Ongelmia aiheuttivat sopivan materiaalin löytämi-nen, taitotason määrittely, osioiden muotoilu ja oma ajankäyttö laadintaprosessin aikana. Helppona asiana mainittiin se, että tehtävämateriaalia oli saatavilla helposti Internetistä ja laatijan omasta elämänpiiristä. Myös toisten tehtävien kommentointia pidettiin helppona ja hyvin tarpeellisena vaiheena laadintaprosessissa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yleisten kielitutkintojen laadintaa ja sen ohjausta on tarpeellista kehittää ja uudistaa laadintaprosessin eri vaiheissa. Jotta kielitaitoa voidaan mitata tehtävien avulla mahdollisimman luotet-tavasti ja monipuolisesti, on laatijat hyvä ohjata kiinnittämään enemmän huomiota mm. eri kielenkäyttöfunktioiden, ymmärtämisen tasojen sekä kielen pragmaattis-ten ja sosiolingvististen taitojen soveltamiseen ja käyttämiseen tehtävissä. Näin myös tuetaan tehtävän laadintaa ohjaavan kielitaitokäsityksen ja yleisten kielitut-kintojen perusteiden ja laadintaohjeiden merkitystä laadintaprosessin aikana.

Item writer views on language and the item writing process in the National Cer-tificates of Language Proficiency

The purpose of this study was to investigate the views that item writers of the National Certificates of Language Proficiency (NC) have on language and discover how consistent their views are with NC’s functional view of language and which factors have influenced these views on language and language ability. Furthermore, the aim was to describe the entire item writing process and to point out issues which cause problems and matters which were considered easy during the item writing process. There are about 40 active item writers in NC, 32 of which took part in this study. In NC, tests can be taken in nine different languages and each language has its own item writing team of about three to ten item writers. The data were gathered during 2008-2010 and consist of filled-in questionnaires and taped interviews. Quantitative research methods were used for data analysis. This study can be considered action research, since the outcome of this study aims to develop the item writing process and its guidance and to have item writers reflect on their beliefs and views of language, and their work as an item writer. Results indicate that there is variety in the item writers’ views on language and language knowledge and skills. On the basis of study results, these views can be divided into three groups according to the ways item writers had internalized the functional view of language. In the first group, the view of language had changed from a very formal and structural view to the functional view of language. In the second group, views varied according to the situations. Depending on the language situation, these item writers were underlining either the form or use of language. Item writers in the third group were still seeking their view of language. They told that they appreciate the functional view of language, but that they valued correctness and purity in the language. Common to all item writers was that they considered vocabulary an important language skill and defined the development of language ability and language proficiency levels on the basis of vocabulary. Education, work experience, qualifications and experience in language testing in NC were the three most important ideas that affected their views of language and the change in the views of language. The study brought out that during the item writing process, the item writers had common problems which include finding suitable material for items, defining the skill level, formulating items and finding time for writing items. Item writers found it easiest in the item writing process to give feedback to other item writers’ work. The results of this study indicate that it is necessary to develop guidance for item writers in the different stages of the item writing process and to revise some practices. It is also important to point out the meaning of different language functions, different levels of understanding and pragmatic and sociolinguistic competence in test tasks. These ideas support the language view offered in the test system, as well as the framework and specifications of NC.