Pesäpallon yliolanheiton tehokkuus ja oppiminen tarkkaavaisuuden suuntaamisen näkökulmasta
Tekijät
Päivämäärä
2012Juho Määttälä. Pesäpallon yliolanheiton tehokkuus ja oppiminen tarkkaavaisuuden suuntaamisen näkökulmasta. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntakas-vatuksen laitos. Jyväskylän yliopisto. 69 s.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on tutkittu tarkkaavaisuuden suuntaamisen vaikutusta motorisen suoritukseen. Ihminen kykenee taitoa suorittaessa tai opetellessa suuntaamaan tarkkaavaisuutensa joko kehon sisäisiin tai ulkoisiin asioihin. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen kehon sisäisiin asioihin tarkoittaa kinesteettiseen liikeaistiin ja kehon liikkeisiin keskittymistä. Ulkoisiin asioihin keskittyminen tarkoittaa puolestaan ympä-ristöllisiin, kehon ulkopuolisiin asioihin, keskittymistä. Monet nykypäivän tutkimukset ovat vertailleet näitä kahta tarkkaavaisuuden suuntaustapaa ja tulleet siihen lopputulok-seen, että ulkoisiin asioihin keskittyminen johtaa parempiin tarkkuustuloksiin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tarkkaavaisuuden suuntaamisen vaikutuksia pesäpallon yliolanheiton oppimiseen. Heiton tarkkuus ei kuitenkaan ollut ainoa arvioi-tava osa-alue, vaan myös heittotekniikan ja -voiman kehittymistä arvioitiin. Tarkoitus oli siis täydentää aikaisempia tutkimuksia ja selvittää, onko tarkkaavaisuuden suuntaa-misella vaikutusta myös motorisen taidon tekniikkaan tai räjähtävään voimantuottoon. Oletuksena oli se, että liika kehon asentojen miettiminen saattaa olla myös tekniikan ja voimantuoton kannalta epäedullista. Tämä tutkimus poikkesi aikaisemmista tutkimuk-sista, myös siten, että koehenkilöt olivat nuorempia ja taidoiltaan heikompia tarkastel-lussa taidossa.
Tutkimukseen osallistui 29 12¬–15 -vuotiasta jyväskyläläistä pesäpallojunioria. Aluksi kaikki koehenkilöt suorittivat alkutestin, jossa heitettiin paikaltaan 10 pesäpallon yli-olanheittoa omalla tyylillä. Heittojen tarkkuutta, heittovoimaa ja tekniikkaa arvioitiin. Alkutestien jälkeen koehenkilöt jaettiin kahteen tasaiseen ryhmään. Nämä ryhmät osal-listuivat tämän jälkeen kahteen 30 minuutin opetuskertaan. Ryhmiä opetettiin eri tavoin. Toista ryhmää kehotettiin kaikessa tekemisessään keskittymään kehonsa liikkeisiin ja miettimään niitä heiton aikana. Toisen ryhmän tarkkaavaisuutta pyrittiin suuntaamaan opetuskertojen aikana heiton kohteeseen, jolloin kehon liikkeiden tietoinen ajattelu on vähäisempää. Opetuskertojen jälkeen tehtiin lopputestit ja tarkasteltiin, kehittyikö jom-pikumpi ryhmä enemmän heittotarkkuudessa, -voimassa tai -tekniikassa. Alku- ja lop-putestien keskiarvojen vertailemisessa käytettiin t-testiä.
Tämän tutkimuksen tulokset poikkesivat monelta osin aikaisemmista tutkimuksista. Heiton kohteeseen keskittyminen ei saanut aikaan parempia tarkkuustuloksia. Myöskään heittovoiman tai -tekniikan tulokset eivät kehittyneet paremmin keskittymällä kehon ulkopuolisiin tekijöihin. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen kehon liikkeisiin ja tekniikkaan oli puolestaan sekä heittovoiman että heittotekniikan kannalta jonkin verran edullisempaa. Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että nuorempien ja taitamattomam-pien yksilöiden on kenties järkevämpi miettiä ja keskittyä kehonsa liikkeisiin harjoitel-lessa ja suorittaessa motorisia taitoja. Taitavammilla yksilöillä asia saattaa olla päinvas-toin. Asiasta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia.
Avainsanat: tarkkaavaisuuden suuntaus, motorinen oppiminen, pesäpallo, heittäminen
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kouluikäisten motorisen oppimisen vaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen liikuntaa opettavan opettajan näkökulmasta
Hyvönen, Arttu (2023)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kouluikäisten motorisen oppimisen vaikeuksia voidaan tunnistaa sekä tukea. Motorisen oppimisen vaikeuksien tukemisen tarkastelu keskittyy erityisesti ... -
Tarkkaavaisuuden suuntaamisen ohjeiden merkitys etujalan sivupotkun suoritukseen 10–15-vuotiailla taekwondokilpailijoilla
Siltanen, Simo (2019)Valmentaja voi ohjata urheilijan tarkkaavaisuutta suorituksen aikana urheilijan kehon sisäpuolelle (IFA) tai ulkopuolelle (EFA). Monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että EFA-ohjeet olisivat yhteydessä parempiin ... -
"Odotitko sinä minua?" : ekaluokkalaisten motoristen perustaitojen kehittäminen ja sosiaalisten taitojen tukeminen liikuntaintervention keinoin
Joro, Annemari; Liukkonen, Sirpa (2016)TIIVISTELMÄ Liukkonen, Sirpa ja Joro, Annemari 2016. ”Odotitko sinä minua?” Ekaluokkalaisten motoristen perustaitojen kehittäminen ja sosiaalisten taitojen tukeminen liikuntaintervention keinoin. Liikuntakasvatuksen ... -
Kodin fyysisen ympäristön yhteys 5–7-vuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Tuomi, Tanja; Näppilä, Jarkko (2019)Motoristen perustaitojen kehittäminen nähdään tärkeänä tekijänä varhaisvuosien liikunnassa, sillä ikävuodet 5–7 ovat motoristen taitojen oppimisen kannalta merkittävää aikaa. Motoriset perustaidot luovat edellytykset lasten ... -
Relationship between capacity for motor cortical plasticity and learning a complex perceptual-motor skill
Merikoski, Veera (2019)Taitoharjoitus ja parillinen assosiatiivinen stimulaatio (PAS) aiheuttavat long-term potentiation -kaltaista synaptista plastisuutta (LTP) primaarisella motorisella aivokuorella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.