Show simple item record

dc.contributor.authorLautala, Saara
dc.date.accessioned2012-11-12T19:42:32Z
dc.date.available2012-11-12T19:42:32Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1234603
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40298
dc.description.abstractPuhutuissa kielissä sidoksisuutta voidaan muodostaa erilaisin kieliopillisin ja leksikaalisin sidoskeinoin, jotka yhdistävät tekstissä esiintyvät lauseet toisiinsa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaisia kieliopillisia sidoskeinoja suomalaisessa viittomakielessä voi esiintyä, sillä suomalaisessa viittomakielessä tekstilingvistiikan tutkimus on ollut vähäistä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi pääosin Trevor Johnstonin ja Adam Schembrin esitykset viittomakielissä esiintyvistä kieliopillisista sidoskeinoista. Tämän lisäksi muiden tutkijoiden, kuten Elizabeth Winstonin, esitykset sidosteisuudesta tukivat teorian rakentamista. Kieliopillisia sidoskeinoja ovat referentiaaliset sidoskeinot, viittoman korvaaminen (substituutio) ja pois jättäminen (ellipsi). Tutkin näiden kolmen ilmenemismuotoa kahdessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta asiatyylisestä tekstistä: tehtäväaineistosta ja tiedoteaineistosta. Molemmat aineistot kuvattiin alun perin muuta tarkoitusta varten ja molempien aineistojen viittojat ovat natiiveja viittomakielisiä. Aineistojen analysoinnissa käytettiin ELAN-ohjelmaa, joka soveltuu viittomakielten tutkimukseen. Tutkimusaineistosta löytyi teorioita vastaavia sidoskeinoja, joilla voidaan luoda sidoksisuutta tekstiin. Referentiaaliset sidoskeinot ovat suurin ryhmä, joista löytyi lukuisia esimerkkejä. Viittoja voi luoda sidoksisuutta osoittamalla puheenaiheena olevia kohteita, käyttämällä niiden välissä liikkuvia verbejä sekä kuvailevia viittomia. Myös roolinvaihto ja poijut tuovat referentiaalista sidoksisuutta. Viittomien korvaamista ja poisjättämistä esiintyi aineistossa vain muutaman esimerkin verran, joten näistä kahdesta tarvitaan lisätutkimusta. Tämä tutkimus antaa uutta tietoa suomalaisessa viittomakielessä esiintyvistä kieliopillisista sidoskeinoista. Tästä tutkimuksesta on hyötyä niille, jotka työstävät viittomakielistä tekstiä sekä opettavat suomalaista viittomakieltä.
dc.format.extent86 s
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherviittomakieli
dc.subject.othertekstilingvistiikka
dc.subject.othersidoksisuus
dc.subject.otherkoheesio
dc.titleKieliopilliset sidoskeinot kahdessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201211122986
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomalainen viittomakielifi
dc.contributor.oppiaineFinnish Sign Languageen
dc.date.updated2012-11-12T19:42:33Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi317
dc.subject.ysoviittomakieli
dc.subject.ysosuomalainen viittomakieli
dc.subject.ysotekstilingvistiikka
dc.subject.ysosidoksisuus
dc.subject.ysokoheesio
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record