Kieliopilliset sidoskeinot kahdessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä
Puhutuissa kielissä sidoksisuutta voidaan muodostaa erilaisin kieliopillisin ja leksikaalisin sidoskeinoin, jotka yhdistävät tekstissä esiintyvät lauseet toisiinsa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaisia kieliopillisia sidoskeinoja suomalaisessa viittomakielessä voi esiintyä, sillä suomalaisessa viittomakielessä tekstilingvistiikan tutkimus on ollut vähäistä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi pääosin Trevor Johnstonin ja Adam Schembrin esitykset viittomakielissä esiintyvistä kieliopillisista sidoskeinoista. Tämän lisäksi muiden tutkijoiden, kuten Elizabeth Winstonin, esitykset sidosteisuudesta tukivat teorian rakentamista. Kieliopillisia sidoskeinoja ovat referentiaaliset sidoskeinot, viittoman korvaaminen (substituutio) ja pois jättäminen (ellipsi). Tutkin näiden kolmen ilmenemismuotoa kahdessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä.
Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta asiatyylisestä tekstistä: tehtäväaineistosta ja tiedoteaineistosta. Molemmat aineistot kuvattiin alun perin muuta tarkoitusta varten ja molempien aineistojen viittojat ovat natiiveja viittomakielisiä. Aineistojen analysoinnissa käytettiin ELAN-ohjelmaa, joka soveltuu viittomakielten tutkimukseen.
Tutkimusaineistosta löytyi teorioita vastaavia sidoskeinoja, joilla voidaan luoda sidoksisuutta tekstiin. Referentiaaliset sidoskeinot ovat suurin ryhmä, joista löytyi lukuisia esimerkkejä. Viittoja voi luoda sidoksisuutta osoittamalla puheenaiheena olevia kohteita, käyttämällä niiden välissä liikkuvia verbejä sekä kuvailevia viittomia. Myös roolinvaihto ja poijut tuovat referentiaalista sidoksisuutta. Viittomien korvaamista ja poisjättämistä esiintyi aineistossa vain muutaman esimerkin verran, joten näistä kahdesta tarvitaan lisätutkimusta.
Tämä tutkimus antaa uutta tietoa suomalaisessa viittomakielessä esiintyvistä kieliopillisista sidoskeinoista. Tästä tutkimuksesta on hyötyä niille, jotka työstävät viittomakielistä tekstiä sekä opettavat suomalaista viittomakieltä.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29605]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Ohjaava opetuskeskustelu suomalaisella viittomakielellä : tapaustutkimus kuuron oppilaan matematiikan opetuksesta
Kosonen, Armi (2014)Suomalaisen viittomakielen pro gradu –työssäni tarkastelen kuuron oppilaan viittomakielistä opetusta vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta matematiikan yksilöopetustunnista. Tutkimuksen ... -
Kulmakarvojen liikkeet hakukysymyksissä suomalaisella viittomakielellä käydyissä keskusteluissa
Lajolinna, Maria (2021)Tämän maisterintutkielman aiheena on kulmakarvojen liikkeet hakukysymyksissä suomalaisen viittomakielen keskusteluissa. Tutkielma vastaa kysymyksiin siitä, millaisia kulmakarvojen liikkeitä hakukysymyksissä esiintyy ja ... -
Abiturienttien esseetekstien kieliopillinen ja leksikaalinen koheesio
Kärkkäinen, Marianne (2013)Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten abiturienttien eritasoisissa esseeteksteissä luodaan kieliopillista ja leksikaalista koheesiota. Kieliopillista koheesiota tutkin analysoimalla, miten ja missä määrin eri tasoryhmien ... -
Diskurssimerkitsimet tulkatussa suomalaisella viittomakielellä pidetyssä luennossa
Laine, Jenni (2010)Tiivistelmä – Abstract Pro gradu -työssä kuvataan, millaisia manuaalisia eli viitottuja diskurssimerkitsimiä viittoja käyttää luennoidessaan suomalaisella viittomakielellä ja analysoidaan luennoitsijan käyttämien ... -
Sanottua, ajateltua ja tehtyä : referointi kolmessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa fiktiivisessä kertomuksessa
Lukasczyk, Ulrika (2008)Tämän tutkimuksen motiivina oli löytää uusi tapa lähestyä sitä ilmiötä, jota on suomalaisessa viittomakielessä totuttu kutsumaan roolinvaihdoksi. Koska roolinvaihdossa ja referoinnissa on muissa viittomakielissä tehtyjen ...