dc.contributor.author | Lautala, Saara | |
dc.date.accessioned | 2012-11-12T19:42:32Z | |
dc.date.available | 2012-11-12T19:42:32Z | |
dc.date.issued | 2012 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1234603 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40298 | |
dc.description.abstract | Puhutuissa kielissä sidoksisuutta voidaan muodostaa erilaisin kieliopillisin ja leksikaalisin sidoskeinoin, jotka yhdistävät tekstissä esiintyvät lauseet toisiinsa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaisia kieliopillisia sidoskeinoja suomalaisessa viittomakielessä voi esiintyä, sillä suomalaisessa viittomakielessä tekstilingvistiikan tutkimus on ollut vähäistä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi pääosin Trevor Johnstonin ja Adam Schembrin esitykset viittomakielissä esiintyvistä kieliopillisista sidoskeinoista. Tämän lisäksi muiden tutkijoiden, kuten Elizabeth Winstonin, esitykset sidosteisuudesta tukivat teorian rakentamista. Kieliopillisia sidoskeinoja ovat referentiaaliset sidoskeinot, viittoman korvaaminen (substituutio) ja pois jättäminen (ellipsi). Tutkin näiden kolmen ilmenemismuotoa kahdessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä.
Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta asiatyylisestä tekstistä: tehtäväaineistosta ja tiedoteaineistosta. Molemmat aineistot kuvattiin alun perin muuta tarkoitusta varten ja molempien aineistojen viittojat ovat natiiveja viittomakielisiä. Aineistojen analysoinnissa käytettiin ELAN-ohjelmaa, joka soveltuu viittomakielten tutkimukseen.
Tutkimusaineistosta löytyi teorioita vastaavia sidoskeinoja, joilla voidaan luoda sidoksisuutta tekstiin. Referentiaaliset sidoskeinot ovat suurin ryhmä, joista löytyi lukuisia esimerkkejä. Viittoja voi luoda sidoksisuutta osoittamalla puheenaiheena olevia kohteita, käyttämällä niiden välissä liikkuvia verbejä sekä kuvailevia viittomia. Myös roolinvaihto ja poijut tuovat referentiaalista sidoksisuutta. Viittomien korvaamista ja poisjättämistä esiintyi aineistossa vain muutaman esimerkin verran, joten näistä kahdesta tarvitaan lisätutkimusta.
Tämä tutkimus antaa uutta tietoa suomalaisessa viittomakielessä esiintyvistä kieliopillisista sidoskeinoista. Tästä tutkimuksesta on hyötyä niille, jotka työstävät viittomakielistä tekstiä sekä opettavat suomalaista viittomakieltä. | |
dc.format.extent | 86 s | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | viittomakieli | |
dc.subject.other | tekstilingvistiikka | |
dc.subject.other | sidoksisuus | |
dc.subject.other | koheesio | |
dc.title | Kieliopilliset sidoskeinot kahdessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201211122986 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Kielten laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Languages | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Suomalainen viittomakieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Finnish Sign Language | en |
dc.date.updated | 2012-11-12T19:42:33Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 317 | |
dc.subject.yso | viittomakieli | |
dc.subject.yso | suomalainen viittomakieli | |
dc.subject.yso | tekstilingvistiikka | |
dc.subject.yso | sidoksisuus | |
dc.subject.yso | koheesio | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |