Tämä pro gradu -työ tarkastelee erään suomalaisen sairaanhoitopiirin johtoryhmän kokouksia ja kokouksissa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla ja ymmärtää, minkälaisia viestintäfunktioita vuorovaikutus toteuttaa johtoryhmän kokouksissa.
Johtoryhmän vuorovaikutusta havainnoitiin kolmen kokouksen ajan. Tutkimuksen aineisto koostui johtoryhmän kokouksista tehdyistä DVD-tallenteista sekä niistä tehdyistä litteroinneista. Tutkimus toteutettiin vuorovaikutusanalyysina, jossa yhdistyy sekä määrälliselle että laadulliselle tutkimukselle tunnusomaisia piirteitä. Tutkimuksessa sovellettiin vuorovaikutusprosessien analyysimenetelmää, Interaction process
analysis (IPA) (Bales, 1951). Vuorovaikutusanalyysissa johtoryhmän jäsenten osallistumista havainnoitiin ja luokiteltiin kategorioihin sen mukaisesti, minkälaisia tehtävätason ja sosioemotionaalisen tason viestintäfunktioita vuorovaikutuksessa ilmeni. Analyysiyksiköksi valittiin lausuma. Vuorovaikutusanalyysi eteni abd
uktiivisen tutkimusstrategian mukaisesti: IPA-menetelmän mukaiset luokittelukategoriat toimivat analyysin lähtökohtana, mutta myös uusia kategorioita luotiin tarvittaessa. Vuorovaikutusanalyysissa tarkasteltiin
myös sitä, minkälaisia puheenaiheita eli topiikkeja kokouksissa ilmeni. Johtoryhmän vuorovaikutuksesta 90 % toteuttaa tämän tutkimuksen perusteella tehtävätason funktioita, ja
10 % sosioemotionaalisen tason funktioita. Selvästi eniten ilmeni tiedon jakamista sekä mielipiteiden ja arvioiden esittämistä. Vuorovaikutuksen voidaan katsoa kokouksissa olevan tehtäväkeskeistä, raportoinnin kaltaista sekä sosioemotionaalisella tasolla ryhmän toimintaa tukevaa. Tutkimuksen tulokset herättävät kysymyksen siitä, edistääkö ryhmän vuorovaikutus ryhmän tavoitteiden saavuttamista. Kun johtoryhmä toimii tiedon jakamisen ja raportoinnin areenana, saatetaan helposti sivuuttaa ne mahdollisuudet, joita ryhmässä
olisi analyyttiseen keskusteluun ja ongelmanratkaisuun. Tutkimusmenetelmien osalta tämä työ antoi viitteitä siitä, että IPA-menetelmä on jossain määrin liian karkea analyysimenetelmä tutkimuksen kohteena olleen johtoryhmän tarkasteluun. Analyysin kattavuuden vuoksi katsottiin tärkeäksi, että myös vuorovaikutuksen topiikit otetaan analyysissa huomioon viestintäfunktioiden ohella, vaikka alun perin IPA-menetelmä keskittyy ainoastaan viestintäfunktioiden tarkasteluun. Lisäksi huomionarvoista on, että kaksi uutta luokittelukategoriaa luotiin analyysin aikana. Nämä kategoriat ovat positiivisen arvion esittäminen sekä kriittisen arvion esittäminen.
...
