Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi : osaraportti 1 : laatu- ja kehittämisavustukset ja ylläpitämisluvat

Abstract

Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen arviointineuvostolle osoittamaan toimeksiantoon. Arviointi raportoidaan kahdessa osassa. Tässä ensimmäisessä osaraportissa arvioidaan kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustuksia sekä ylläpitämislupia. Raportissa esitetään vastaukset seuraaviin viiteen kysymykseen: 1) Millä tavalla laatu- ja kehittämisavustuksille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet kansalaisopistojen toiminnassa? 2) Millä tavalla laatu- ja kehittämisavustusten ohjeet ja ohjausjärjestelmä ovat toimineet kansalaisopistojen näkökulmasta? 3) Millä tavoin ylläpitämisluvat ohjaavat kansalaisopistojen toimintaa? 4) Miten ylläpitämisluvissa painottuvat lainsäädännön mukaiset koulutustavoitteet ja alueelliset erityistehtävät? 5) Millä tavalla ylläpitämisluvissa ilmaistut tavoitteet ja tehtävät toteutuvat kansalaisopistojen toiminnassa? Kysymyksiin etsittiin vastauksia useilla menetelmillä: Arviointiteemoja koskevista koulutuspoliittisista asiakirjoista, lakiperustasta ja säädöksistä tehtiin sisällönanalyysi. Lisäksi toteutettiin sidosryhmähaastatteluja, kansalaisopistoille osoitettu kysely ja arviointivierailuja.Laatu- ja kehittämisavustusta saaneille kansalaisopistoille avustukset ovat muodostaneet melko tärkeän lisäresurssin olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Sen sijaan uudenlaisia innovaatioita avustukset ovat synnyttäneet vain harvoin. Pienet kansalaisopistot ovat avustusten haussa heikommassa asemassa suuriin kansalaisopistoihin verrattuna. Laatu- ja kehittämisavustusten ohjaus- ja hakuprosessien kriteerit eivät tällä hetkellä ole kaikilta osin läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Avustusjärjestelmän yhteys laadun kehittämiseen on jossain määrin selkiytymätön. Arviointiryhmä esittää laatu- ja kehittämisavustusten säilyttämistä, käsitteellistä selkiyttämistä, innovatiivisuuden lisäämistä ja kehittämistä erillään valtionosuusperusteisesta perusrahoituksesta. Ylläpitämisluvat eivät juuri ohjaa kansalaisopistojen käytännön toimintaa. Ylläpitämisluvissa ilmaistuissa koulutustehtävissä painottuvat lainsäädännölliset tavoitteet, mutta eivät alueelliset erityistehtävät. Ylläpitämisluvissa kuvatut tavoitteet toteutuvat yleisellä tasolla kansalaisopistojen toiminnassa. Arviointiryhmä esittää ylläpitämislupien kehittämistä kaksiosaiseksi siten, että ylläpitämisluvan yleinen osa on samanlainen kaikille hakijoille ja liiteosa sisältää hakijakohtaiset erot.