Ideasta viimeistellyksi tekstiksi : tapaustutkimus prosessikirjoittamisesta lukiossa

Abstract

Tutkimuksessani selvitin, miten lukiolaisten usean version kautta työstämät kirjoitelmat rakentuvat vaihe vaiheelta. Tutkimukseni tavoitteena oli hahmottaa, millaisia tekoja kirjoittajat teksteilleen tekevät kirjoittamisen eri vaiheissa. Tutkimuksen aineisto koostui lukiolaisten eri vaiheessa olevista tekstiversioista (ajatuskartta, rakennesuunnitelma, ensimmäinen versio, lopullinen versio), opiskelijoiden teksteistään saamasta palautteesta sekä opettajan haastattelusta. Analyysimenetelmiä olivat tekstianalyysi ja sisällönanalyysi. Lisäksi tarkastelin aineistoa numeerisesti. Opettajan haastattelua analysoimalla sain selville opetuksessa toteutetut kirjoittamisprosessin vaiheet, joita olivat valmistautuminen, tekstin luonnostelu, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, luonnoksen työstäminen raakaversioksi, tekstin toimittaminen ja oikoluku sekä arviointi. The Bay Area Writing Projectin mukaisista vaiheista puuttui vain tekstin julkistaminen. Suunnitelmia ja ensimmäistä tekstiversiota vertaamalla selvitin, millaisten tekojen kautta suunnitelmista muotoutui luonnosversio. Tarkastelin sekä tekstin sisällön että retorisen rakenteen muotoutumista. Tutkimuksen kohteena olleilla lukiolaisilla oli melko laaja suunnittelumateriaali, jota he myös hyödynsivät ensimmäistä tekstiversiota rakentaessaan. Suunnittelumateriaaleissa oleville ajatuksille eli propositioille tehtyjä tekoja olivat lisääminen, poistaminen ja yhdistäminen. Eniten propositioita poistettiin. Propositioiden lisäämistä ja yhdistämistä oli suurin piirtein yhtä paljon. Ensimmäisen tekstiversion rakennetta muodostaessaan opiskelijat noudattivat melko tarkasti rakennesuunnitelmia. Ensimmäisen ja lopullisen tekstiversion välillä tehtyjä muutoksia pyrin jäljittämään vertaamalla tekstiversioita toisiinsa. Muokkaamistekojen luokittelussa sovelsin Faigleyn ja Witten muokkaamistekojen taksonomiaa. Huomattavasti eniten muokkaamista tapahtui sanatasolla. Toiseksi eniten muokattiin lausetasoa. Vähiten muokkaamista tapahtui merkki- ja kappaletasolla. Viimeiseksi selvitin palautteen vaikutusta muokkaamistekoihin vertaamalla opiskelijoiden ensimmäisistä tekstiversioistaan saamaa palautetta ensimmäisen ja lopullisen tekstiversion välillä tehtyihin muokkaamistekoihin. Opiskelijat hyödynsivät suurinta osaa saamastaan palautteesta.