Show simple item record

dc.contributor.authorHagström, Oili
dc.date.accessioned2012-08-29T06:28:54Z
dc.date.available2012-08-29T06:28:54Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1224783
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38419
dc.description.abstractTutkimuksen päätavoitteena oli selvittää lastensuojelun kanssa tekemisissä olleiden vanhempien luottamusta lastensuojelua kohtaan. Vanhemmilta kysyttiin haastattelemalla heidän ennakko-oletuksiaan lastensuojelusta, kokemuksiaan ensimmäisestä interventiosta sekä tietouttaan omasta positiostaan ja oikeuksistaan. Haastateltavien lastensuojeluasiakkuus vaihteli kertaluontoisista kohtaamisista useamman vuoden kestäneeseen kontaktiin. Ensimmäisen intervention taustalla oli valtaosalla lastensuojeluilmoitus; joko perheenjäsenen, muun yksityisen henkilön tai viranomaisen tekemä. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli tarkastella lastensuojeluilmoitusten syitä sekä lasten että vanhempien kohdalla. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty monimetodista tutkimusotetta. Empiirisenä aineistona on seitsemän haastattelua, joissa on kuitenkin haastateltu yhteensä kymmentä vanhempaa. Aineiston analyysi perustuu sisällönanalyysiin. Tutkielman viitekehyksessä kuvataan lastensuojeluprosessin alkuvaihetta ja varsinaisessa teoriaosuudessa pohditaan luottamuksen käsitettä. Kvantitatiivisessa osuudessa on analysoitu tutkimuspaikkakunnan lastensuojeluilmoituksia ja vertailtu niitä kuuden muun paikkakunnan ilmoituksiin. Tutkimus paljasti, että lastensuojelun maine on pelottava. Pelko lasten huostaanotosta saattoi viivästyttää avun hakemista tai vastaanottamista. Luottamus lastensuojeluun perustui lähinnä uskoon institutionaalisen toiminnan oikeudenmukaisuudesta, konkreettisen avun saamisesta sekä kuulluksi tulemisen tunteesta. Kertaluontoisissa tapaamisissa koettiin tyytyväisyyttä sekä keskusteluun että yleensäkin interventioon. Eniten epäluottamusta oli haastateltavilla, jotka olivat hakeneet apua, mutta kokivat, ettei heidän asiantuntijuuttaan vanhempina kunnioitettu. Valtaosa haastatelluista ei tiennyt intervention jälkeenkään, oliko perheestä tehty lastensuojeluilmoitus tai miten lastensuojeluprosessi toimii. Kaikilla ei ollut myöskään tietoa asiakkaan oikeuksista eikä siitä, olivatko he lastensuojeluperheitä, siis lastensuojelun ”kirjoissa ja kansissa”. Kvantitatiivinen aineisto vahvisti aiempaa tutkimustulosta siitä, että päihteidenkäyttö on ylivertaisesti suurin syy lastensuojeluilmoituksiin. Sen sijaan mielenterveysongelmien osuus lastensuojeluilmoitusten syynä oli yllättävän pieni. Eri paikkakuntien välillä esiintyi tilastollisia eroavaisuuksia, mikä saattaa olla osoitus lastensuojelun paikallisten toimijoiden kulttuurien erilaisuudesta. Suurimmat erot olivat siinä, painottuiko ilmoituksissa huoli lapseen vai vanhemmuuteen. Viranomaisten osuus lastensuojeluilmoitusten tekijöinä tutkimuspaikkakunnalla oli lähes 85 %, mikä valtakunnallisesti vertailtuna on merkittävän korkea osuus.
dc.format.extent99 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherlastensuojeluilmoitus
dc.subject.otherasiakkuus
dc.subject.otherinstitutionaalisuus
dc.subject.otherluottamus
dc.subject.othervalta
dc.title"Kysyin heti samassa, että aletaanko mua nyt sitten kyttäämään" : vanhempien luottamus lastensuojelua kohtaan ensimmäisen intervention yhteydessä
dc.title.alternativeVanhempien luottamus lastensuojelua kohtaan ensimmäisen intervention yhteydessä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201208292273
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.date.updated2012-08-29T06:28:55Z
dc.rights.accesslevelrestrictedAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysolastensuojelu
dc.subject.ysolastensuojeluilmoitukset
dc.subject.ysoasiakkuus
dc.subject.ysoinstituutiot
dc.subject.ysoluottamus
dc.subject.ysovalta
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsAineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.fi
dc.rights.accessrightsThis material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.en
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record