Venäläisten maahanmuuttajien kotoutuminen : venäjänkielisten aikuisten maahanmuuttajien kotoutuminen Jyväskylän alueella vuosien 2007-2008 vaihteessa

Abstract

Tutkimukseni taustana on kasvava maahanmuutto Suomeen, maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävä politiikka ja monikulttuurinen, aikuisten maahanmuuttajien parissa tehtävä sosiaalityö. Tarkastelen työssäni maahanmuuttoa ja kulttuurista toiseen siirtymistä koskevia teorioita asettaen keskeiseksi arvoksi maahanmuuttajien integroitumisen, kotoutumisen uuteen maahan ja yhteiskuntaan. Aihepiiri on ajankohtainen, sillä elinkeinoelämän edustajat toivovat työperäisen maahanmuuton kasvua. Luontevin maahanmuutto tapahtuu lähimaista, joten venäjänkielisten osuus Suomen väestössä tulee kasvamaan sen ohessa, että syntyperältään suomalaisiksi luettavien paluumuutto jatkuu edelleen. Työni empiirinen aineisto koostuu Jyväskylässä ja sen lähikunnissa vuosien 2007 – 2008 vaihteessa tekemästäni kyselystä, jonka kohdistin venäjänkielisille aikuisille maahanmuuttajille. Tavoitteenani on kyselyyn saamieni 51 maahanmuuttajan vastausten nojalla tutkia, ovatko maahanmuuttajien kotoutumisasenteet integraatioon tähtääviä ja ovatko venäjänkieliset aikuiset maahanmuuttajat kotoutuneet Jyväskylän alueelle. Tavoitteenani on myös selvittää, mikä edistää tai vaikeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Peilaan eri teorioita kokoamaani tutkimusaineistoon ja tarkastelen maahanmuuttajien akkulturaatioasenteita ja kotoutumisprosessin vaiheita. Tutkimukseni keskeisin tulos on, että yleisesti ottaen venäläiset aikuiset maahanmuuttajat ovat asenteiltaan integraatioon pyrkiviä, minkä katsotaan olevan suotuisa asenne sekä yhteiskuntaan kiinnittymisen että yksilön hyvinvoinnin kannalta. Kuitenkin todellisuus esimerkiksi ystävyyssuhteissa osoittaa jonkun asteista separaatiota, eli maahanmuuttajien ystävyyssuhteissa etusijalla ovat toiset maahanmuuttajat. Tätä voidaan tulkita niin, että maahanmuuttajat asenteiltaan suuntautuisivat tutustumaan suomalaisiin ja perehtymään suomalaiseen kulttuuriin, mutta ystävyyssuhteita ei synny suomalaisten kanssa, joita venäjänkieliset luonnehtivat pidättyväisiksi ja hiljaisiksi verrattuna maanmiehiinsä. Venäjänkieliset ovat tyytyväisiä Suomessa saamiinsa julkisiin palveluihin tulkkauksen saatavuutta lukuun ottamatta ja he määrittelevät oman terveydentilansa ja taloudellisen tilanteensa kohtuullisiksi. Tutkimukseni vastaajissa oli suuri osa alle vuoden täällä oleskelleita, mikä vaikuttaa osaltaan siihen, että moni kokee kotoutumisprosessinsa olevan kesken ja arvioi kielitaitonsa heikoksi. Tutkittavien mielestä kotoutumista edistäisi työ, kielitaito ja sosiaaliset suhteet, mutta työllistyminen ilman kielitaitoa on vähäistä.