dc.contributor.author | Kiuru, Kimmo | |
dc.date.accessioned | 2012-08-15T12:42:06Z | |
dc.date.available | 2012-08-15T12:42:06Z | |
dc.date.issued | 2012 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1224096 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38282 | |
dc.description.abstract | Yritykset ovat aidosti huolissaan avainhenkilöidensä työssä jaksamisesta ja työstä palautumisesta. Eri-tyisen huolen aiheena on raskaasta ja kuluttavasta työtaakasta palautuminen. Raskas työ ei nykymitta-reilla osoitettuna vaadi enää palautumiseen raskasta huvia, vaan hyvinkin rauhallisen, mahdollisesti liikunnallisesti aktiivisen palautumisjakson. Hyvä palautuminen näkyy myös kotiarjessa aktiivisena, elämänmyönteisenä tekemisenä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kehittääkö 6 - 9 kuukautta kestävä työhyvinvointivalmennus-jakso, interventio, tutkittavissa henkilöissä parempaa työperäisen stressin sietokykyä ja kehittyykö hei-dän palautumiskykynsä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko intervention aikana annetulla stressivalmen-nuksella yhteyttä henkilön stressin hallintaan ja palautumiseen.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Metsäliiton ja LM Ericssonin henkilöstöjen kanssa. Henkilöistä muodos-tettiin kolme erillistä ryhmää, joista yksi ryhmä (N=7) sai valmennusta stressin hallintaan, toinen ryhmä (N=7) sai kattavan palautteen mittauksista ja kolmas ryhmä (N=7) toimi tutkimuksen kontrolliryhmänä. Hankkeessa tutkittiin yritysten esimiesten ja asiantuntijoiden stressiä ja siitä palautumista sydämen sykevälivariaatiomittauksen avulla. Mittaus suoritettiin koehenkilöiden työ- ja vapaa-ajalla. Syke-välimittauksen yhteydessä tehtiin kyselytutkimus, henkilön subjektiivisesta jaksamisesta ja palautumi-sesta. Mittausjaksoja oli kaksi, keväällä ja syksyllä 2011.
Tutkimustulokset kertovat yleisesti hyvästä stressihallinnasta arjessa, mutta toisaalta myös huonosta palautumisesta vapaa-ajalla. Suurimmat erot yksilöiden välillä syntyivät fyysisen kunnon, liikunnallisen aktiivisuusluokan, jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin välillä. Ryhmäkohtaiset mittaustulokset vahvistavat käsitystä stressivalmennuksen tarpeellisuudesta. | |
dc.format.extent | 83 sivua | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | stressi | |
dc.subject.other | palautuminen | |
dc.subject.other | sykevälivaihtelu | |
dc.subject.other | työssäjaksaminen | |
dc.subject.other | työkyky | |
dc.title | Työhyvinvointivalmennuksen vaikutukset koettuun ja sykkeen avulla mitattuun stressiin | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201208152149 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikuntabiologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biology of Physical Activity | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Valmennus- ja testausoppi | fi |
dc.contributor.oppiaine | Science in Sport Coaching and Fitness Testing | en |
dc.date.updated | 2012-08-15T12:42:07Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 5013 | |
dc.subject.yso | stressi | |
dc.subject.yso | palautuminen | |
dc.subject.yso | syke | |
dc.subject.yso | jaksaminen | |
dc.subject.yso | työkyky | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |