Työhyvinvointivalmennuksen vaikutukset koettuun ja sykkeen avulla mitattuun stressiin

Abstract

Yritykset ovat aidosti huolissaan avainhenkilöidensä työssä jaksamisesta ja työstä palautumisesta. Eri-tyisen huolen aiheena on raskaasta ja kuluttavasta työtaakasta palautuminen. Raskas työ ei nykymitta-reilla osoitettuna vaadi enää palautumiseen raskasta huvia, vaan hyvinkin rauhallisen, mahdollisesti liikunnallisesti aktiivisen palautumisjakson. Hyvä palautuminen näkyy myös kotiarjessa aktiivisena, elämänmyönteisenä tekemisenä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kehittääkö 6 - 9 kuukautta kestävä työhyvinvointivalmennus-jakso, interventio, tutkittavissa henkilöissä parempaa työperäisen stressin sietokykyä ja kehittyykö hei-dän palautumiskykynsä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko intervention aikana annetulla stressivalmen-nuksella yhteyttä henkilön stressin hallintaan ja palautumiseen.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Metsäliiton ja LM Ericssonin henkilöstöjen kanssa. Henkilöistä muodos-tettiin kolme erillistä ryhmää, joista yksi ryhmä (N=7) sai valmennusta stressin hallintaan, toinen ryhmä (N=7) sai kattavan palautteen mittauksista ja kolmas ryhmä (N=7) toimi tutkimuksen kontrolliryhmänä. Hankkeessa tutkittiin yritysten esimiesten ja asiantuntijoiden stressiä ja siitä palautumista sydämen sykevälivariaatiomittauksen avulla. Mittaus suoritettiin koehenkilöiden työ- ja vapaa-ajalla. Syke-välimittauksen yhteydessä tehtiin kyselytutkimus, henkilön subjektiivisesta jaksamisesta ja palautumi-sesta. Mittausjaksoja oli kaksi, keväällä ja syksyllä 2011.

Tutkimustulokset kertovat yleisesti hyvästä stressihallinnasta arjessa, mutta toisaalta myös huonosta palautumisesta vapaa-ajalla. Suurimmat erot yksilöiden välillä syntyivät fyysisen kunnon, liikunnallisen aktiivisuusluokan, jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin välillä. Ryhmäkohtaiset mittaustulokset vahvistavat käsitystä stressivalmennuksen tarpeellisuudesta.