Rikollisuuteen vaikuttavia tekijöitä Haaste-lehden asiantuntijakeskustelussa

Abstract

Tutkielman tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät Oikeusministeriön julkaisemassa Haastelehdessä kirjoittavien asiantuntijoiden mielestä ajavat yksilöitä rikollisen toiminnan pariin. Kyseinen lehti on tarkoitettu kaikille kriminaalipolitiikassa toimiville ja aiheesta kiinnostuneille henkilöille. Analyysimenetelminä käytin teemoittelua, laskemista sekä diskurssianalyysiin perustuvaa faktuaalistamisstrategioiden tunnistamista. Teoreettinen viitekehys muodostuu kriminologiassa keskeisten oman aikansa teorioiden ja klassikoiden esittelystä. Pääpaino on rikollisuuden yhteiskunnallisissa selitysmalleissa, joissa syrjäytyminen on keskeisessä osassa. Yhteiskunnalliset selitysmallit osoittautuivat keskeisiksi myös aineistoni kannalta. Alan asiantuntijat pyrkivät selittämään rikollisuutta pääasiassa yhteiskuntarakenteisiin liittyvillä tekijöillä, joita ovat syrjäytyminen, työttömyys, alkoholipolitiikka, perhesuhteiden moninaistuminen sekä yhteiskunnan jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin. Lisäksi esitettiin lääketieteellisiä ja psykologia selityksiä. Rikollisuuden nähtiin kuitenkin aina johtuvan monista eri tekijöistä yksittäisten syiden sijaan. Vaikka yksilön ei katsottu tietoisesti ja vapaaehtoisesti valitsevan rikollista uraa, nähtiin rikollisen teon vaativan myös yksilön oman valinnan. Yleisimpänä faktuaalistamisstrategiana käytettiin asiantuntijuusstrategiaa, jossa tieto perustellaan oman tai muiden tutkimustulosten kautta. Rikostilastoja tuotiin esiin kvantifioivaa strategiaa hyödyntäen täsmällisillä luvuilla sekä sanallisilla määreillä. Kolmanneksi aineistosta oli havaittavissa itse todettuun vetoava faktuaalistamisstrategia, joskin se osoittautui vähiten käytetyksi Haaste- lehden asiantuntijoiden keskuudessa.