Itseraportoidun koulupinnaamisen määrän muutos kuudennelta yhdeksännelle luokalle sekä sen yhteys päihteiden käyttöön ja rikollisuuteen

Abstract

Koulupinnaaminen on vakava kasvatuksen ja koulutuksen ongelma ja sillä on haitallisia yhteyksiä oppilaan elämän eri osa-alueisiin ja myöhempiin mahdollisuuksiin elämässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, tapahtuuko kuudennen ja yhdeksännen luokan välillä muutosta itseraportoidun koulupinnaamisen määrässä sekä miten tämä muutos ennustaa päihteiden käyttöä ja miten se on yhteydessä rikkeitten tekemiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, onko tämä yhteys erilainen lukio-opiskelijoiden ja ammattioppilaitoksen opiskelijoiden välillä.

Tutkimuksen aineisto (N = 762) oli osa Jyväskylän yliopiston Alkuportaat- ja Koulupolku-seurantatutkimuksia. Aineisto kerättiin vuosina 2013–2017 neljältä eri paikkakunnalta oppilaiden ollessa kuudennella, seitsemännellä ja yhdeksännellä luokalla sekä toisella asteella ensimmäisenä vuonna. Aineisto analysoitiin Friedmanin testin, Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimien sekä Fisherin Z-muunnoslaskurin avulla.

Tulosten mukaan koulupinnaamisen määrässä tapahtui merkitsevää lisääntyvää muutosta kuudennelta yhdeksännelle luokalle. Tulokset osoittivat myös, että pinnaaminen oli varsin pysyvää suurimmalla osalla oppilaista ja että valtaosa oppilaista ei pinnaa. Pinnaamisen lisääntyminen kuudennelta yhdeksännelle luokalle ennusti alkoholin käyttöä toisella asteella sekä rikkeitten tekemistä 14–17 vuoden iässä, mutta näitä yhteyksiä ei voitu osoittaa erilaiseksi lukio-opiskelijoiden ja ammattioppilaitoksen opiskelijoiden välillä. Vaikka tutkimus osoitti koulupinnaamisen olevan marginaalinen ilmiö, tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa pinnaamisen yhteyksistä vakavampiin ongelmiin.