TIIVISTELMÄ
Koriseva, Soile ja Minkkinen, Milla. Kohti uutta palautekulttuuria. Opiskelijapalaute- käytännöt ja niihin liittyvät prosessit Jyväskylän yliopistossa. Kasvatustieteen ja aikuis- kasvatustieteen pro gradu – tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 213 sivua.
Bolognan prosessin myötä laadunarvioinnista on tullut yhä keskeisempi osa korkeakoulujen arkea. Yliopistoissa arviointi on konkretisoitunut paljolti opiskelijapalautteen keräämiseen ja siihen liittyviin prosesseihin. Jyväskylän yliopistossa on halu kehittää pa- lautejärjestelmiä, joten tarvittiin kattava selvitys palautekäytäntöjen nykytilasta. Palau- tejärjestelmillä hankitulla tiedolla tullee tulevaisuudessa olemaan merkitystä myös yliopistojen saamaan perusrahoitukseen. Tutkimuksen tarkoituksena olikin kuvata Jyväskylän yliopiston opiskelijapalautetoiminnan nykytilaa lukuvuonna 2009–2010.
Kyselylomakkeeseen vastasi 319 Jyväskylän yliopiston henkilökunnan jäsentä, joiden tehtävänkuvaan nimi
kkeen perusteella kuului opetus ja/tai sen organisointi. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin ensisijaisesti, millä tavoin kurssipalautetta kerättiin ja hyö- dynnettiin. Lisäksi oltiin kiinnostuneita, minkälaisina palautetoimintaa määrittävät osa- alueet (arviointiote, laatukulttuuri, kehittäminen sekä hyvän opetuksen määrittely ja oppimiskäsitykset) näyttäytyivät Jyväskylän yliopistossa.
Opintoasianpäälliköiden haastatteluissa paneuduttiin osin samoihin teemoihin kuin lomakkeessa. Aineistojen käsittelys- sä hyödynnettiin kuvailua, laskemista, luokittelua, teemoittelua ja yksisuuntaista va- rianssianalyysiä sekä sen parametritonta vastinetta, Kruskalin-Wallisin - testiä.
Tutkimuksen mukaan palautetta kerättiin eri tavoin ja sitä hyödynnettiin vaihtelevasti. Keskeistä oli, että palautteen käsittely ja sen hyödyntäminen näkyivät harvoin palautteen antajalle eli opiskelijalle. Syinä palautteen keruun taustalla korostuivat erityisesti oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä opintojen kehittämiseen liittyvät seikat. Paras tapa kerätä palautetta oli kirjallisesti ja paras ajankohta vastaavasti kurssin loppupuolella tai sen jälkeen. Tutkittavien mukaan heidän laitoksensa opettajat keräsivät palautetta lähinnä kursseista ja opetuksesta. Haastatteluissa peräänkuulutettiin uuden- laista palautekulttuuria, jossa palaute olisi luonnollinen osa kaikkien toimijoiden toimintaa. Yhteiset käytänteet tai jopa yhteinen palautejärjestelmä nähtiin tarpeellisina, mutta samalla alleviivattiin myös tiedealakohtaisten eroavaisuuksien huomioon ottamista.
Palautetoimintaa määrittäviä osa-alueita tarkasteltaessa huomattiin, että Jyväskylän yliopistossa painottuivat selkeästi enemmän kehittävän kuin perinteisen arvioinnin piirteet. Laatukulttuurin piirteistä tutkittavat eivät osanneet nimetä keskeisimpiä. Erilaisia kehittämistoimia oli toteutettu, mutta ne eivät olleet kovin systemaattisia. Hyvän opetuksen ominaisuuksia vastaajat pitivät melko tai erittäin tärkeinä ja eri opetusmuotojen kohdalla korostuivat erilaiset ominaisuudet. Oppimiskäsityksiltään tutkittavat olivat enemmän konstruktivistisia kuin behavioristisia. Lisäksi tiedekuntien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja konstruktivismi- ja behaviorismimittarin suhteen.
...
