Joutsan keskustaajaman nimistömaisema
Tutkimuspaikka Joutsa on noin 5 000 asukkaan kunta Keski-Suomen maakunnan eteläosassa. Tutkielmassa tarkastellaan Joutsan keskustaajaman nimistömaisemaa, jolla tarkoitetaan katukuvassa esimerkiksi tienviitoissa ja liikkeiden kylteissä näkyvää nimistöä. Aineistoon kuuluu katujen kaavanimiä, yritysten nimiä sekä pieni määrä asunto-osakeyhtiöiden ja julkisten tilojen nimiä. Aineisto on kerätty pääosin valokuvaamalla. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä, millaista alueen näkyvä nimistö on. Keskeinen tarkastelun kohde on se, millaisia nimet ovat rakenteeltaan ja mitä nimenosia ne sisältävät.
Joutsassa kadunnimien suunnittelu kuuluu teknisen toimialan tehtäviin. Kadunnimistä lähes kolmannes sisältää vanhan paikannimen (esim. luonnonpaikan nimeen perustuva Lujukalliontie ja asutusnimeen perustuva Huttulantie). Suuren ryhmän muodostavat myös maastoappellatiivin sisältävät nimet (Kangaskuja, Rinnekuja). Myös elinkeinoihin liittyvät nimet (Valimontie, Yrittäjäntie) ovat yleisiä. Katuja ei ole nimetty irrallisesti valittujen, alueeseen liittymättömien aihepiirien mukaan.
Yritysnimet yksilöivät tarkoitteensa usein yrittäjän tai toimipaikan erisnimellä, joka liitetään yrityksen liikeideaa ilmaisevaan nimenosaan (Seppälän lounasravintola, Joutsan autopesu). Nimet voivat sisältää myös vain paikan lajin ilmaisevan appellatiivin (Kirppis). Yritysnimen funktiolla tarkoitetaan sitä, mitä nimi viestii. Joutsan yritysnimistä monet ovat informatiivisia, sillä ne antavat tietoa esimerkiksi yrityksen omistajasta, toimipaikasta tai toimialasta. Nimet houkuttelevat asiakkaita esimerkiksi humoristisuudella (Jurtti pub) ja kansanomaisuudella (Jousan grilli).
Suuri osa asunto-osakeyhtiöiden nimistä liittyy sen kadun nimeen, jonka varrella yhtiön hallinnoima rakennus sijaitsee (Veertintiellä sijaitseva Veertinkartano). Julkisten tilojen nimet ovat usein appellatiivisia (Pienvenesatama) tai sisältävät paikan lajin ilmaisevan appellatiivin lisäksi vain paikkakunnan nimen (Joutsan liikekeskus).
Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, mikä nimistömaisemassa on paikallista ja mikä yleissuomalaista tai kansainvälistä. Paikallista henkeä luovat esimerkiksi kaava- ja yritysnimissä esiintyvät vanhat joutsalaiset paikannimet (Hulikkalantie, Lujukalliontie), paikallisten historiallisten henkilöiden nimet (Ruusantie, Aatto & Elli) ja tavalla tai toisella paikalliseen kulttuuriin liittyvät tai kansanomaiset appellatiivit (Jousitie, Kotosähkö). Yleissuomalaisia ja kansainvälisiä piirteitä ovat esimerkiksi yleissuomalaiset ketjuyritysten nimet (Tokmanni) ja vieraskieliset tai sekakieliset yritysnimet (GrafiTeam, Parturi-kampaamo Cityhius).
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29574]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Geographic imagination and urban-rural binary in online discourses related to the capital region of Finland : A corpus onomastic study of Helsinki, Vantaa and Espoo
Ainiala, Terhi; Jokela, Salla; Tarvainen, Jenny; Jantunen, Jarmo H. (Kungl. Gustav Adolfs Akademien för svensk folkkultur, 2023)The article focuses on digital discourses related to Helsinki, Espoo and Vantaa, the three biggest municipalities in Finland’s capital region. The data consist of texts from the discussion forum of Suomi24 that was analysed ... -
Alavuden vesistönimistön etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat
Hopiavuori, Sofia (2021)Maisterintutkielmani tavoitteena on selvittää Alavuden merkitykseltään läpinäkymättömien vesistönimien etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat. Tutkielma tuo tietoa Alavuden vesistönimien alkuperästä ... -
Paikkoihin viittaavat ilmaukset murteiden jäljittelyssä
Mielikäinen, Aila (Jyväskylän yliopisto, 2006)Naapureihin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet on ilmaistu aikojen kuluessa monin kielellisin tavoin. Erilaisilla kölleillä (kölli ’liikanimi, haukkumanimi’) on nimitelty naapuripitäjien asukkaita tai kauempanakin asuvia, ... -
Mikkelin paikannimet
Luoranen, Miia (2012) -
Riihivainion kautta Hautam Kämppä 1:lle : peruslohkojen nimeämisperusteista ja viljelijöiden nimikäsityksistä
Ritamäki, Sanna (2021)Tutkielmani aiheena ovat viljelysnimiin rinnastettavien peruslohkojen nimeämisperusteet ja viljelijöiden nimikäsitykset peruslohkojen nimiin liittyen. Tutkimukseni antaa uutta tietoa nykyhetken maaseudun nimistöstä ja ...