Paikkoihin viittaavat ilmaukset murteiden jäljittelyssä
Mielikäinen, A. (2006). Paikkoihin viittaavat ilmaukset murteiden jäljittelyssä. In A. Kaivapalu, & K. Pruuli (Eds.), Lähivertailuja 17 (pp. 193-215). Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in humanities, 53. https://doi.org/10.5128/LV17.13
Julkaistu sarjassa
Jyväskylä studies in humanitiesTekijät
Päivämäärä
2006Tekijänoikeudet
© 2015 Aila Mielikäinen
Naapureihin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet on ilmaistu aikojen kuluessa monin kielellisin tavoin. Erilaisilla kölleillä (kölli ’liikanimi, haukkumanimi’) on nimitelty naapuripitäjien asukkaita tai kauempanakin asuvia, ja murteista on tehty kaskuja ja matkimuksia. Sekä nimittelyissä että murteen jäljittelyissä tulee esiin useampikin asenteelle määritelty funktio: ympäristön hahmottaminen, minäkuvan ja identiteetin rakentaminen ja itsepuolustus (Deprez & Persoons 1987: 128−130). Mitä läheisemmistä naapureista on kyse, sitä suurempi on itsepuolustusta vaativa ”uhka”, kun taas kaukaisempiin yhteisöihin suhtaudu- taan neutraalimmin (esim. Andersson 2001: 141−143.)
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoEmojulkaisun ISBN
951-39-2450-5Kuuluu julkaisuun
Lähivertailuja 17ISSN Hae Julkaisufoorumista
1459-4323Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/16174100
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suistamolaisten lisänimiä : vuosisadan vaihteesta vuoteen 1939
Linnakylä, Pirjo (1968) -
Nakkilalaisten käsityksiä kotiseutunsa murteesta
Kujamäki, Marjaana (2019)Tämän tutkielman aiheena on nakkilalaisten käsitykset kotiseutunsa murteesta. Tällainen kansanlingvistinen tutkimusote laajentaa perinteistä lingvististä murteentutkimusta siten, että murretta havainnoidaan tavallisten ... -
Riihivainion kautta Hautam Kämppä 1:lle : peruslohkojen nimeämisperusteista ja viljelijöiden nimikäsityksistä
Ritamäki, Sanna (2021)Tutkielmani aiheena ovat viljelysnimiin rinnastettavien peruslohkojen nimeämisperusteet ja viljelijöiden nimikäsitykset peruslohkojen nimiin liittyen. Tutkimukseni antaa uutta tietoa nykyhetken maaseudun nimistöstä ja ... -
Oskarinkokoinen ovimikko : etunimien appellatiivistuminen suomalaisissa ja unkarilaisissa slangiyhdyssanoissa
Sarhemaa, Maria (2012)Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani suomen- ja unkarinkielisten etunimien appellatiivistumista eli yleisnimistymistä slangiyhdyssanoissa. Tutkimuskohteeni ovat suomalaiset ja unkarilaiset slangiyhdyssanat, joiden perus- ... -
Liudennus murretutkimuksissa ja savolaismurteisessa kirjallisuudessa
Mielikäinen, Aila (Kotikielen Seura, 2004)Palatalisation in dialect research and in literature written in the Savo dialect (englanti)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.