Tutkimuksessa identiteettien diskursseista äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjasarjassa Taito-Voima-Taju tarkastellaan sitä, miten ja millaisin diskurssein erilaiset identiteetit esitetään oppikirjasarjassa. Tutkimuksen lähtökohtana on perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa äidinkielelle ja kirjallisuudelle annettu identiteettiä koskeva tehtävä. Tutkimus saa pohjaa nelitasoisesta opetussuunnitelman mallista, jossa oppikirjojen ajatellaan olevan tulkinta opetussuunnitelmasta.
Tutkimuksen johtoajatuksena on Michel Foucault’n ajatus siitä, että identiteetti tuotetaan diskursseilla, ja että identiteetissä on kyse siitä, miten subjekti puhuu itsestään. Tutkimuksen tausta-ajatuksena on myös, että identiteetit valitaan valmiista kategorioista, joita aineistona olevan oppikirjasarjan ajatellaan tutkimuksen viitekehyksessä osaltaan tuottavan. Tutkimuksessa keskeinen on myös Stuart Hallin käsitys siitä, että identiteetit syntyvät eron kautta. Oppikirjasa
rjassa olevat identiteettien diskurssit käydään läpi identiteettilaji kerrallaan. Identiteettilajit kategorisoituvat aineiston pohjalta. Identiteettien diskursseja analysoitaessa käydään läpi tekstiä, tehtäviä ja kuvitusta.
Tutkimuksen tuloksena on se, että erilaiset identiteetit esiintyvät oppikirjasarjassa tosielämän identiteettien diskursseihin palautuvin ja tosielämän kanssa vuorovaikutuksessa olevin diskurssein, ja että identiteetit syntyvät aineistossa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta erojen, dikotomioiden ja vastapoolien kautta. Nelitasoisen opetussuunnitelman viitekehyksessä oppikirjasarjan tulkinta identiteettiä koskevasta POPSissa annetusta tehtävästä on tiettyjä identiteettilajeja määrällisesti ja laadullisesti painottava. Myös eri identiteettilajien sisällä eri identiteetit ovat määrällisesti ja laadullisesti enemmän esillä kuin toiset. Oppikirjasarjassa painottuvat suomalainen kansallinen identiteetti ja länsimainen identiteetti. Sukupuoli-identiteettien diskurssit ovat pääosin konservatiivisten stereotypioiden mukaisia, toisaalta niihin liittyy jossain määrin pyrkimyksiä moderneihin asetelmien muuttamisiin, vaikka asetelmat lähtökohtaisesti ovat melko perinteiset. Ikäkausiin liittyvistä identiteeteistä nuorisoidentiteetti on eniten esillä. Alakulttuuriset identiteetit esiintyvät lähinnä nuorisoidentiteetille alisteisina. Identiteetit ovat pitkälti sidoksissa kieleen ja kirjallisuuteen, ja niihin liittyvät diskurssit palautuvat oppikirjasarjassa näihin kahteen äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisältöelementtiin. Identiteetti tulee oppikirjasarjassa esille juuri niissä kohdin, joihin se eniten linkitttyy POPSinkin tasolla.
...
