Viihdettä ja vaikuttamista : sarjakuvasisältöjen tehtävät ja diskurssit suomen kielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjasarjoissa Särmä ja Tekstitaituri
Maisterintutkielmassani selvitän, millainen kuva sarjakuvasta rakentuu suomen kielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjasarjoissa Särmä (2013–2016) ja Tekstitaituri (2017–2019). Tarkastelen oppikirjojen tekstiympäristöissä sarjakuvalle annettuja tehtäviä suhteessa muihin oppisisältöihin, minkä lisäksi kartoitan aineistossani vallitsevia aineisto- ja kontekstilähtöisiä sarjakuvaa koskevia diskursseja. Tarkasteluni keskeisimpiä yhteiskunnallishistoriallisia konteksteja ovat sarjakuva- ja oppikirjatutkimuksen perinteet, jotka muodostavat myös tutkielmani teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusotteessani yhdistän valikoivaa lähilukua diskurssianalyysin monikerroksisiin konteksteihin.
Sarjakuvan keskeiset tehtävät tarkastelemissani oppikirjoissa ovat toimia opetuksen kohteena, havainnollistavana opetusvälineenä sekä kuvituksena. Kuvitustehtävä on yleisin, kun taas sarjakuvan käyttö opetussisältönä on varsin harvinaista ja vaikuttaisi keskittyvän seitsemännen luokan oppikirjoihin. Sarjakuvasisältöjen käsittelyn taso on melko yhtenäinen Särmän ja Tekstitaiturin välillä sekä suhteessa muihin oppisisältöihin, mutta käsittelytavoissa on eroja. Särmässä painottuu sarjakuvan implisiittinen ja integroiva käsittely, kun taas Tekstitaituri luottaa sarjakuvan itsenäiseen eksplisiittiseen käsittelyyn. Sarjakuvasisältöjen osalta hahmottuu vallitseva näkemys yläkoululaiselle sopivan yleistiedon tasosta ja määrästä.
Aineistossani sarjakuvaa koskevat diskurssit vaikuttavat toisiinsa ja kietoutuvat yhteen, mutta antavat sarjakuvalle erilaisia arvotuksia. Huoli- ja huumoridiskurssit näkevät sarjakuvan uhkana tai vähäpätöisenä viihdyttäjänä, kun taas tiedediskurssi nostaa sen mielekkääksi teoreettiseksi oppisisällöksi. Identiteettidiskurssit puolestaan antavat sarjakuvalle tilaisuuden vaikuttaa oppilaan identiteetin kehitykseen. Tekstitaiturissa sarjakuva kuuluu lähinnä seitsemännelle luokalle. Särmässäkin sarjakuvasisältöjen käsittely vähenee ylemmillä luokilla, mutta samalla se tarkentuu syvällisemmin muuhun opetukseen integroituna identiteettidiskursseihin. Tällainen sisällöllinen ja diskursiivinen integrointi luo sarjakuvasta arvostetumman kuvan ja antaa sille laajemmat mahdollisuudet toimia kulttuurin kentällä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Identiteettien diskurssit yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjasarjassa Taito-Voima-Taju
Hautala, Pauli (2012)Tutkimuksessa identiteettien diskursseista äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjasarjassa Taito-Voima-Taju tarkastellaan sitä, miten ja millaisin diskurssein erilaiset identiteetit esitetään oppikirjasarjassa. ... -
Ryhmäviestintä yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa
Sievänen, Ellinoora (2013)Tutkimus käsittelee sitä, miten ryhmäviestintä on esillä yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Ryhmäviestintää ei ole koulukontekstissa tutkittu paljon. Oppikirjojen tutkimus hyödyttää sekä opettajia että ... -
Luetaan, mutta ymmärretäänkö lukemaamme : lukustrategiat yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa
Mononen, Susanna (2011)Tutkimuksessa selvitetään lukustrategioiden opettamista äidinkielen ja kirjallisuuden op-pikirjoissa yläkoulussa seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle. Aineistona tutkimuksessa ovat kaikkien oppikirjakustantajien ... -
Draamakasvatus yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetusmenetelmänä
Koski, Maiju (2009)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.