Yhteiskunnan hyväksi jäseneksi : diskurssianalyyttinen tutkimus opettajapuheesta, inkluusion lähtökohdista ja kriittisestä tietokäsityksestä

Abstract

Tässä tutkimuksessa on tutkittu opettajapuhetta kriittisen diskurssianalyysin keinoin kriittisestä tietokäsityksestä lähtien. Aineisto on kerätty teemahaastatteluina viideltä opettajalta sekä ryhmähaastatteluna seitsemältä opettajalta videoimalla haastattelut ja litteroimalla puhe. Opettajapuheesta on haluttu selvittää millaisiin diskursseihin koulukultturi jakautuu, millaista tietokäsitystä opettajat tuottavat ja kuinka opettajapuheen koulukulttuuri kohtaa vallitsevan inkluusioajattelun (yhdistynyt järjestelmä) ja ehdotetun kriittisen inkluusion kanssa.

Tutkimuksen koulukulttuuri jakaantui kuuteen diskurssiin. Nämä diskurssit olivat tulevaisuuspuhe, kaltaistaminen, perinteinen kouluoppiminen, yksilöllinen oppiminen, auttamispuhe ja tosiopuhe. Tulevaisuuspuhe määritti koulukulttuurin tehtävää tulevaisuuteen, yhteiskunnassa pärjäämiseen kasvattamisessa. Kaltaistaminen liittyi koulun tavoille oppimiseen ja koululaiseksi kasvamiseen. Perinteinen kouluoppiminen, yksilöllinen oppiminen ja auttaminen nousivat opettamisen ja oppilaan kohtaamisen konteksteista. Tosiopuhe nousi opettajista riippumattomasta opettajan työtä määrittävästä puheesta. Opettajat tuottivat puheessaan käsityksiä tiedosta suhteessa oppimiseen. Oppiminen nähtiin tietoon rakentamisena ja tieto opettajalla olevina informaatioina. Tutkimamme koulukulttuuri yhteni ideologialtaan yhdistyneen järjestelmän kanssa ja oli lähtökohdiltaan erilainen kriittisen inkluusion kanssa.

Tutkimuksen koulukulttuurin nähtiin kasvattavan yksilöllisin keinoin yhteiskunnassa pärjäämiseen ja erityisopetuksella olevan suuri rooli yksilöllisen opetuksen mahdollistamisessa. Tutkimuksessa huomattiin tutkitun koulukulttuurin mukailevan realistista sekä konstruktivistista tietokäsitystä ja ehdotettiin muutosta kriittiseen.