Âzykovaâ politika Finlândii v oblasti obrazovaniâ s točki zreniâ russkogo i švedskogo âzykov : «case-study» v gorode Kouvola

Abstract

Ruotsin kielellä on suomalaisessa yhteiskunnassa vahvat historialliset juuret, ja siihen kohdistuvat muutokset vaativat aikaa. Viime aikoina ruotsin kielen asemaan on kuitenkin kohdistunut muutosvaatimuksia ja siitä on tullut keskustelun aihe niin politiikassa kuin myös kansan keskuudessa. Noin 5,5 % Suomen kansalaisista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja ruotsin kielellä on perustuslaissa turvattu virallisen kielen asema. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen Suomen kansalaisen tulee opiskella ruotsia, ja sen lisäksi valtion ja kuntien virkoihin vaaditaan virkamiesruotsin taito. Näin on tarkoitus taata myös ruotsinkielisten palveluiden saanti. Medioissa onkin keskusteltu siitä, toteutuuko tämä ajatus. Samoin on pohdittu, tulisiko ruotsin kieli muuttaa Suomen koulujärjestelmässä valinnaiskieleksi, jolloin koulussa olisi mahdollista opiskella ruotsin sijasta jotakin muuta kieltä, esimerkiksi venäjää. Suomessa venäjänkielisten maahanmuuttajien, turistien ja kauppasuhteiden määrä kasvaa, ja täten venäjän kielen osaajille olisi Suomen elinkeinoelämän kannalta suuri tarve.

Tämä tutkimus on tapaustutkimus, joka on toteutettu Kymenlaaksossa Kouvolassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena yhteiskunnan eri toimijat näkevät Suomen kielikoulu-tuspoliittisen tilanteen ruotsin ja venäjän kielten näkökulmasta Kaakkois-Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimushaastatteluun osallistui kolme kuntapäättäjää, kolme rehtoria, kolme yritysten edustajaa sekä lomakekyselyyn 70 lukiolaista kolmesta eri kouvolalaislukiosta. Tutkimusote on laadullinen ja tutkimustulokset on analysoitu sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulokset osoittavat, että suhtautuminen ruotsin kieltä kohtaan Suomen toisena virallisena kielenä on pääosin myönteinen, vaikkei kielen tarve informanttien arkielämässä Kouvolan seudulla olekaan merkittävä. Venäjän kielen osaajille Kaakkois-Suomessa sen sijaan olisi kysyntää erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta. Kuitenkin tulee pohtia, kenen tehtävä tähän elinkeinoelämän tarpeeseen on vastata; kunnan ja sitä kautta lukioiden vai itse yritysten. Tärkeää on myös pohtia sitä, onko ruotsin kielen valinnaistaminen ylipäätään ratkaisu suomalaisten venäjän kielitaidon parantamiseksi ja mitkä voisivat olla muut mahdolliset ratkaisut. 70 tutkimukseen osallistuneesta opiskelijasta 21 olisi valinnut venäjän kielen ruotsin sijasta. Enemmistö tutkimushaastatteluun osallistuneista mahdollistaisi kokeilun, jossa ruotsin kielen voisi vaihtaa venäjään Itä-Suomessa, mutta kokeilun toteuttaminen käytännössä ja siitä mahdollisesti aiheutuvat seuraamukset kokeiluun osallistuvalle kunnalle ja opiskelijoille tulee selvittää.