Turpeinen, Heli 2012. Kohti huippu-urheilijan uraa. Tutkimus nuorten urheilijoiden sosiaalisista, fyysisistä ja psyykkisistä taustatekijöistä sekä heidän uraan vaikuttaneista ympäristötekijöistä. Jyväskylän Yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu- tutkielma, 106s.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten urheilijalupausten sosiaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä taustatekijöistä sekä urheilijoiden uraan vaikuttaneita ympäristötekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltuja sosiaalisia tekijöitä olivat päälajin valinta, erikoistuminen, organisoidun urheilun ja määrätietoisen valmentautumisen aloittaminen sekä perhe, valmennussuhde ja koulutus. Fyysisistä tekijöistä tarkasteltiin vartalon fyysistä kokoa sekä harjoittelun laatua ja määrä. Psyykkisistä tekijöistä tutkittiin minkälaisia motiiveja urheilijoilla oli. Ympäristötekijöistä selvitettiin urheilijoiden syntymäajankohtaa sekä asuinpaikkakuntien kokoa uran eri vaiheissa.
Tutkimuksen kohteena olivat Olympiakomitean tukea saava
t Haastaja- tai Nuorten ohjelmaan kuuluvat nuoret yksilölajien urheilijat (n= 79). Vastanneista 52 oli miehiä ja 27 naisia. Aineisto kerättiin keväällä 2010. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, ja aineisto kerättiin kvantitatiivisen sekä kvalitatiivisen tutkimusotteen mukaan. Aineisto analysoitiin tilastollisesti PASW Statistics 18 ohjelmalla. Pääanalysointimenetelmänä käytettiin aineiston kuvailua frekvensseillä, keskiarvoilla, keskihajonnilla, prosenttijakaumilla sekä minimi ja maksimi arvoilla. Kahden muuttujan välisiä yhteyksiä tutkittiin lisäksi χ²-testillä. Kvalitatiivinen aineisto luokiteltiin ja käsiteltiin kvantitatiivisesti.
Tutkimustulosten mukaan päälaji aloitettiin keskimäärin 9- vuotiaana, organisoitu urheilu 13- ja määrätietoinen valmentautuminen 15- vuotiaana. Päälajin valinta tehtiin keskimäärin 13 vuoden iässä. Tärkein tekijä urheilua kohtaan syttyneeseen kipinään oli urheilijoiden oma kiinnostus lajiin. Suurin osa tutkimuksen kohteena olleista urheilijoista oli perheensä esikoisia. Heillä oli ollut uransa eri vaiheissa keskimäärin
2 valmentajaa, joista tutkimuksen tekohetkellä voimassa ollut valmennussuhde oli kestänyt keskimäärin 6 vuotta. Suurin osa urheilijoista (n=51) kävi yläkoulussa normaalin luokan, mutta vaihtoi sen jälkeen urheilulukioon. Naisurheilijat kokivat koulunkäynnin vaikutuksen uraansa positiivisemmaksi kuin miehet. Urheilijat arvioivat päälajin valinnan aikaan olleensa fyysisesti suunnilleen samankokoisia ikätovereidensa kanssa. Mitä vanhemmaksi urheilijat kasvoivat, sitä enemmän he käyttivät aikaa päälajinsa harrastamiseen verrattuna muihin urheilulajeihin. Lähes 70 % urheilijoista on syntynyt ensimmäisessä vuosipuolikkaassa, ja heistä kolmannes on syntynyt ja aloittanut organisoidun urheilun pienessä kaupungissa. Muuttoliikkeen seurauksena yli puolet urheilijoista asui kuitenkin tutkimuksen tekohetkellä isossa kaupungissa. Myös urheilijoiden yleisimpänä asuinpaikkana organisoidun urheilun alkaessa ollut taajama on vaihtunut ajan myötä keskustaksi. Tutkimustulosten mukaan urheilijoiden sisäistä motivaatiota edisti kehittymisen halu sekä urheilun tuoma ilo ja nautinto. Ulkoista motivaatiota edisti perhe sekä menestyminen. Sisäistä motivaatiota heikensivät loukkaantumiset sekä sairastumiset, ja ulkoista motivaatiota urheilun ja muun elämän yhdistäminen sekä rahaongelmat. Tuloksien perusteella voidaan todeta löytyvän yhteisiä taustatekijöitä, joilla on merkitystä nuoren urheilijan uran kehitykselle.
...
