Venäläisten maahanmuuttajien suomen kielen intonaatio kysymyksissä ja omistuslauseissa
Tutkimuksessa tarkastellaan venäläisten maahanmuuttajien suomenkielisen spontaanin puheen intonaatiota ja verrataan sitä natiivien puheeseen. Tämä tutkimus on uraa uurtava sikäli että maahanmuuttajien intonaatiota suomen kielessä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Myös suomalaisten spontaanin puheen intonaation tutkimus on vielä lapsen kengissä.
Tässä työssä tutkitaan kysymyksistä ja omistuslauseista löytyviä intonaatiorakenteita ja tarkastellaan, vastaavatko ne lukupuhunnasta löydettyjä intonaatiokaavoja. Keskiössä on venäläisten maahanmuuttajien puhuma suomi. Tarkoituksena on selvittää, siirtyvätkö venäjän intonaatiokaavat oppijien suomenkieliseen puheeseen.
Tässä työssä keskeisin käsite on intonaatio, joka on sävelkorkeuden muutosten malli. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu aiempien, lähinnä lukupuhunnasta tehtyjen suomen kielen intonaatiotutkimusten varaan. Näistä keskeisimpiä ovat Hirvosen (1970) ja Iivosen (1978–2002) tutkimukset sekä keskusteluanalyysin pohjalta asiaa lähestyvän Routarinteen (2003) tutkimus.
Aineistona tutkimuksessa ovat studiossa nauhoitetut dialogit, joihin osallistui viisi venäläistä ja neljä suomalaista nuorta naista. Dialogeista eroteltiin hakukysymykset, vaihtoehtokysymykset, huudahdukset sekä omistuslauseet, jotka analysoitiin foneettisella Praat -ohjelmalla. Ohjelman avulla tehtiin akustisen analyysin lisäksi aineiston segmentointi sekä intonaatiokäyrien piirto.
Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei suomen kielessä spontaanin puheen intonaatio vastaa lukupuhunnan pohjalta hahmoteltuja intonaatiokaavoja. Itse asiassa tutkimuksessa ei löytynyt kysymyksille tai omistuslauseille yhtenäisiä piirteitä, vaan etenkin natiivit käyttivät intonaatiota miten sattui. Venäläisillä oli keskenään selkeämmät ja yhtenäisemmät intonaatiokaavat kuin suomalaisilla. Kuitenkin näyttää siltä, etteivät venäjän intonaatiorakenteet siirry venäläisten maahanmuuttajien suomenkieliseen puheeseen, etenkään edistyneemmillä oppijoilla. Erot venä-läisten ja suomalaisten välillä olivat hyvin pienet myös sävelkorkeudessa ja sävelkorkeuden vaihteluvälissä. Sen sijaan suomalaiset ja venäläiset erotti selkeästi toisistaan suomalaisilla hyvin tyypillisesti esiintynyt narina, jota venäläisten puheesta ei löytynyt.
Intonaation käyttö ei siis erota suomea äidinkielenään puhuvien ja venäläisten maahanmuuttajien puhumaa suomea. Sen sijaan näyttäisi siltä, että sujuvuus on se seikka, joka saa venäläiset maahan-muuttajat kuulostamaan epäsuomalaista. Tähän kannattaisi kiinnittää huomiota opetettaessa suomea maahanmuuttajille.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29574]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Esimerkiksi pissa ei ole mitään kuin Italiassa --" : mielipideilmaukset ja niiden kehittyminen suomenoppijoiden teksteissä
Kajaan, Paula (2012)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomenoppijoiden mielipiteenilmauksia ja niiden kehittymistä sinä aikana kun oppijoiden kielenkäyttäjän rooli vaihtuu vieraan kielen oppijasta toisen kielen oppijaksi. Mielipiteenilmauksia ... -
New data, benchmark and baseline for L2 speaking assessment for low-resoure languages
Kurimo, Mikko; Getman, Yaroslav; Voskoboinik, Ekaterina; Al-Ghezi, Ragheb; Kallio, Heini; Kuronen, Mikko; von Zansen, Anna; Hilden, Raili; Kronholm, Sirkku; Huhta, Ari; Linden, Krister (International Speech Communication Association, 2023)The development of large multilingual speech models provides the possibility to construct high-quality speech technology even for low-resource languages. In this paper, we present the speech data of L2 learners of Finnish ... -
Ryhmäkeskustelua valtakielestä : maahanmuuttajien käsityksiä suomesta muuton jälkeen
Kyllönen, Tanja (2015)Tämä tutkielma käsittelee maahanmuuttajien kielikäsityksiä silloin, kun he ovat vasta saapuneet Suomeen ja alkaneet kuulla suomen kieltä ympärillään. Selvitän, millaisia vaikutelmia ja mielikuvia suomi heissä herättää ja ... -
Kokemuksia humanoidirobotin käytöstä maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa työpaikoilla
Köpman, Ellinoora; Kouri, Susanna (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2022)Ammattiopisto Lappiassa toteutettiin vuosina 2018–2020 Oma polku maahanmuuttajalle -hanke (ESR), jossa keskiössä oli maahanmuuttajien työllistymisen ja suomen kielen oppimisen tukeminen. Hanke mahdollisti Nao 6 -humanoidirobotin ... -
Maahanmuuttaja suomen kieltä käyttämässä : katsaus aikuisten maahanmuuttajien kielivalintoja koskeviin tutkimuksiin
Vauhkonen, Tanja (2017)Tämä tutkimus on suomi toisena kielenä -alan kirjallisuuskatsaus, ja sen tavoitteena on kartoittaa aiemmin tehdyt tutkimukset aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen käyttämisestä luokan ulkopuolisissa vuorovaikutustilanteissa. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.