Tämä tutkielma käsittelee maahanmuuttajien kielikäsityksiä silloin, kun he ovat vasta saapuneet Suomeen ja alkaneet kuulla suomen kieltä ympärillään. Selvitän, millaisia vaikutelmia ja mielikuvia suomi heissä herättää ja millaisia maallikkokäsityksiä ja kieliasenteita näiden pohjalta muodostuu. Lisäksi olen tutkimuksessani kiinnostunut maahanmuuttajien suomen kielen oppimismotivaatiosta. Tutkin, miten maahanmuuttajat itse näkevät motivaationsa muodostuneen ja miten käsitykset ja asenteet ovat heidän mielestään siihen vaikuttaneet.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja kuuluu kansanlingvistiikan kenttään. Se hyödyntää aikaisemman kansanlingvistisen ja suomi toisena kielenä -tutkimuksen lisäksi myös muuta käsitys-, asenne- ja motivaatiotutkimusta. Vaikka maahanmuuttajien kielikäsityksiä on tutkittu aiemminkin, ei juuri vaikutelmiin ja mielikuviin kohdistuvaa tutkimusta ole vielä Suomessa tehty. Aihe on ajankohtainen, sillä maahanmuuttajien määrä kasvaa vuosi vuodelta ja tarvitaan lisätietoa
siitä, miten maahanmuuttajat suhtautuvat maamme valtakieleen ja eri kielimuotoihin.
Metodina tutkimuksessa oli ryhmäkeskustelu, jossa osanottajien oli mahdollista inspiroida toisiaan ja saada näin ajatukset paremmin liikkeelle. Tutkimukseen osallistui 13 maahanmuuttajaa, jotka olivat asuneet Suomessa jo jonkin aikaa ja osasivat puhua suomea. He muistelivat alkuaikojen ajatuksiaan kielestä 3–4 hengen pienryhmissä. Keskustelut perustuivat kollektiiviseen muisteluun, jossa muistikuvia pyrittiin saamaan pintaan ryhmän avustuksella. Informantit saivat tuoda esille omat kokemuksensa ja ajatuksensa kielestä juuri sellaisina, kuin ne heille itselleen näyttäytyivät, jolloin oli kyse introspektiosta. Keskustelujen alun virikemateriaalina toimivat muistilaput, joille informantit saivat kirjoittaa ajatuksiaan ja joiden pohjalta keskustelut käynnistettiin.
Aineiston analysoimisen työkaluna oli sisällönanalyysi, jonka avulla teemoittelin nauhoitetun ja litteroidun keskustelumateriaalin. Keskusteluissa suomen kieltä käsiteltiin sekä isona kokonaisuutena että pieniin yksiköihin keskittyen. Yhteisiä teemoja olivat esimerkiksi sanasto, rakenne, ääntämisasiat ja kielen miellyttävyys. Lisäksi informantit vertasivat suomea muihin osaamiinsa kieliin ja oman asuinalueensa varianttia yleispuhekieleen. Käsityksillä ja asenteilla oli selvä yhteys motivaatioon, mikä on havaittu jo aikaisemmissakin tutkimuksissa.
Tulosten perusteella maahanmuuttajat kielellistävät käsityksiään monipuolisesti ja pystyvät katsomaan kieltä useista eri näkökulmista. Tutkimus vahvisti monien eri tekijöiden vaikuttavan motivaation syntymiseen. Näitä olivat esimerkiksi käsitykset kielestä sekä oppijan omat tavoitteet ja toiveet. Kieli ja sen oppiminen ovat tärkeässä roolissa uuteen maahan integroitumisessa, ja tutkimukseni toikin lisätietoa siitä, miten maahanmuuttajat suhtautuvat suomen kieleen. Tutkimustuloksista on hyötyä myös mm. suomi toisena kielenä -opettajille, sillä on olennaista opettaa maahanmuuttajille sellaisia asioita, jotka tukevat heidän tavoitteitaan. Opettajan on hyvä tietää, millainen kielikäsitys oppijoilla opeteltavasta kielestä on ja mikä heitä motivoi opiskelemaan.
...
