dc.contributor.author | Granström, Anne | |
dc.date.accessioned | 2012-02-01T13:32:52Z | |
dc.date.available | 2012-02-01T13:32:52Z | |
dc.date.issued | 2011 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1193488 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37297 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten johtajien merkittävimpiä työhön liittyviä saavutuksia ja niiden yhteyttä työholismiin sekä tutkittiin johtajien taustatekijöiden (sukupuoli, ikä, johtotaso) yhteyksiä tutkittuihin ilmiöihin. Lisäksi selvitettiin, kuinka johtajat arvioivat saavutuksiaan. Tutkimus perustuu syksyllä 2009 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon osallistui 902 johtajaa eri
toimialoilta eri puolilta Suomea. Vastaajista 70 % oli miehiä, ja vastanneiden keski-ikä oli 46 vuotta(kh = 9.3, vaihteluväli 25 – 68 vuotta). Vastanneet toimivat eri johtotasoilla ylimmästä johdosta alempaan keskijohtoon. Johtajien kuvaamat merkittävimmät saavutukset luokiteltiin yhdeksään luokkaan: koulutus (4,1 %), uralla eteneminen (24,2 %), työssä onnistuminen (27,6 %), organisaation kehittäminen (18,8 %), uskallus muutokseen (5,1 %), sosiaalinen menestys (5,6 %),
työpaikan säilyttäminen (1,4 %), muut (1,5 %) ja ei vielä saavutuksia (11,9 %). Nuoremmilla johtajilla oli eniten uralla etenemiseen liittyviä saavutuksia ja muutosuskallukseen liittyviä tavoitteita oli eniten ylimmän johdon edustajilla ja miehillä. Johtajat arvioivat koulutuksen ja sosiaalisen menestyksen tärkeimmiksi saavutuksikseen ja ne tuottivat heille myös paljon mielihyvää. Lisäksi koulutukseen ja organisaation kehittämiseen oli käytetty paljon aikaa ja vaivaa. Työholismin taso vaihteli eri saavutusluokkien välillä alemmassa keskijohdossa sekä johdossa. Sosiaaliseen menestykseen liittyviä saavutuksia raportoineilla johtajilla oli keskimääräistä enemmän työholismia kuin muilla, kun taas niillä, joilla saavutuksia ei vielä ollut, oli keskimääräistä vähemmän työholismia kuin muilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhön liittyvien saavutusten tietäminen auttaa ymmärtämään johtajien arvomaailmaa ja tätä tietoa voidaan hyödyntää työelämässä monin tavoin. Jatkossa ilmiötä tulisi kuitenkin tutkia lisää esimerkiksi pitkittäisasetelmalla. | |
dc.format.extent | 31 sivua | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | henkilökohtaiset työuraan liittyvät saavutukset | |
dc.subject.other | saavutusten sisällöt | |
dc.subject.other | saavutusten arvioinnit | |
dc.subject.other | työholismi | |
dc.title | "Suurin saavutukseni" : työhön liittyvien saavutusten yhteydet työholismiin suomalaisilla johtajilla | |
dc.title.alternative | Työhön liittyvien saavutusten yhteydet työholismiin suomalaisilla johtajilla | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201202011110 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Psykologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Psychology | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psykologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psychology | en |
dc.date.updated | 2012-02-01T13:32:52Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 202 | |
dc.subject.yso | työura | |
dc.subject.yso | johtajat | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |