dc.description.abstract | Jänne on osa lihasjänneyksikköä, joka saa aikaan vartalomme liikkeet. Jänne kiinnittyy toisesta päästään lihakseen ja toisesta päästään luuhun, ja sen tarkoitus on välittää lihak-sen supistumisesta aiheutuva voima luuhun aiheuttaen nivelen liikkumista sekä säädellä näiden liikkeiden nopeuksia. Jänne sisältää kollageeniä ja elastaania, jotka vastaavat jänteen vahvasta vetolujuudesta ja joustavuudesta. Elimistön jänteet eroavat tyypiltään, kooltaan ja muodoltaan, mutta niillä kaikilla on samankaltaisia rakenteellisia ja toimin-nallisia ominaisuuksia. Perehdyttäessä jänteen toimintaan tulee jänteen pituus saada selville. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää voidaanko myotonometriä käyttää jänteen lepopituuden sekä isometrisen supistuksen aikaisen pituuden selvittämi-seen. Tutkimuksessa mitattiin 15 naisen (23,5±3,1 vuotta) patellajänteen pituus ultraää-nikuvauksella passiivisessa tilanteessa neljällä eri polvikulmalla (180, 160, 140 ja 120 astetta) sekä 120 asteen kulmalla 2,5; 5; 10; 15; 20 ja 30 % voimatasoilla reidenojen-nuksen maksimaalisesta isometrisestä vääntömomentista. Myotonometrillä rekisteröitiin patellajänteen poikittaista painamista vastustava voima jokaisessa kymmenessä mittaus-tilanteessa. Tutkimuksissa havaittiin, etteivät ultraäänellä mitattu jänteen pituus ja myo-tonometrin rekisteröimä voima korreloineet merkitsevästi passiivisessa eivätkä aktiivi-sessa tilanteessa. Tämän tutkimuksen mukaan myotonometri ei siis näyttäisi olevan sovelias laite jänteen pituuden mittaamisessa. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin rei-denojennuksen vääntömomentin korreloivan vahvasti sekä ultraäänellä mitatun jänteen pituuden (r = 0,320, p < 0,004), että myotonometrin rekisteröimän voiman (r = 0,883, p < 0,000) kanssa. Vahva korrelaatio havaittiin myös myotonometrin voiman ja polven nivelkulmien välillä passiivisessa tilanteessa (r = -0,928, p < 0,000). Nämä yhteydet antavatkin viitteitä myotonometrin mahdollisista hyödyistä jännemittauksissa. | fi |