Suomen kielen sosiaalinen oppiminen työyhteisössä : IT-alan työperusteiset maahanmuuttajat suomalaisessa työyhteisössä

Abstract

Tiivistelmä – Abstract Työperusteisen maahanmuuton määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaista sosiaalista kielenoppimista informaatioteknologian alan työyhteisössä tapahtuu ilman formaalia kielikoulutusta. Lisäksi tutkitaan, miten suomen kielen taidon taso vaikuttaa elämään, millaisena suomenkieliset työtoverit näkevät maahanmuuttajien suomen kielen taidon ja oman roolinsa sen kehittymisessä, sekä millaisia ovat maahanmuuttajien asenteet suomen kieltä ja sen oppimista kohtaan. Tutkimukseni koostuu kuudesta noin puolen tunnin mittaisesta yksilöhaastattelusta ja yhdestä ryhmähaastattelusta. Tutkimuksessa vertaillaan kahta työyhteisöä, joista toisessa työkielenä on suomi ja toisessa englanti. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin sosiokulttuurisessa ja dialogisessa viitekehyksessä. Perusanalyysimenetelmänä on sisällönanalyysi. Tulokset osoittavat, että haastateltujen maahanmuuttajien suomen kielen taito on usein parempi, kuin mitä heidän työtoverinsa tai edes he itse olettavat. Kielitaitoa on, mutta se jää näkymättömiin. Työympäristö tarjoaa kyllä otollisia tilaisuuksia kielitaidon kehittämiseen, mutta niitä ei juuri käytetä. Syitä tähän ovat muun muassa varovaisuus, kohteliaisuus ja englannin kielen käytön helppous. Tutkimuksesta käy ilmi, että haastateltaville ei muodostu voimakasta tarvetta suomen kielen oppimiseen. Suomessa puhutaan englantia hyvin ja työasiat on sekä nopeinta että yksinkertaisinta hoitaa englanniksi. Tulokset kuitenkin osoittavat, että kielitaidon puute jättää maahanmuuttajat usein ulkopuolisiksi sosiaalisesta elämästä. Kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, eikä sosiaalisia suhteita työpaikan ulkopuolella ilman kielitaitoa muodostu helposti. Eniten maahanmuuttajat olisivat kaivanneet sellaista kielitaitoa, josta olisi ollut hyötyä nimenomaan vapaa-ajalla ja työpaikan vapaamuotoisemmissa tilanteissa, kuten kahvitauoilla. Pro gradu –tutkielma on aloitettu osana Suomi työkielenä –tutkimusta, joka kuului Jyväskylän yliopiston Dialogues of Appropriation: Dialogical perspectives to language and teaching –tutkimushankkeeseen. Hanketta rahoitti Suomen Akatemia vuosina 2008-2010. Tutkielma on päätetty Suomi työkielenä: Sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon –hankkeen piirissä.