Eigennamen und andere Realienbezeichnungen beim Übersetzen eines deutschen Kinderbuchs ins Finnische : Am Beispiel von Rico, Oskar und die Tieferschatten von Andreas Steinhöfel
Tekijät
Päivämäärä
2011Tätä pro gradu –tutkielmaa varten on suomennettu ensimmäinen luku Andreas Steinhöfelin (2008) kirjoittamasta saksalaisesta Rico, Oskar und die Tieferschatten –nimisestä lasten- ja nuortenkirjasta. Käännösprosessin keskiössä on ollut erisnimien ja muiden reaalioiden kääntäminen sekä käännösprosessin kuvaaminen ja reflektointi. Reaaliat ovat kulttuurisidonnaisia ilmauksia, joilla ei välttämättä ole vastinetta tulokielessä- ja kulttuurissa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii skoposteoria, joka mahdollistaa vapaampien käännösmenetelmien käyttämisen, sillä se ei vaadi käännökseltä absoluuttista ekvivalenssia eli vastaavuutta lähtötekstin kanssa, vaan korostaa pikemminkin käännöksen adekvaattisuutta. Adekvaattisuudessa tärkeintä on käännöksen suhde sen vastaanottajiin ja tulokieleen. Koska luomani fiktiivisen toimeksiannon mukaan suomenkielisen käännöksen on erityisen tärkeää toimia tulokulttuurissa, tulotekstin skopos eli funktio on tässä tapauksessa suuremmassa roolissa kuin lähtötekstin skopos, vaikka molemmilla teksteillä onkin sama käyttötarkoitus.
Käännöstoimeksiannon mukaisena tarkoituksenani on ollut kääntää saksalainen lähtöteksti suomeksi siten, ettei suomennos sisältäisi noin 8-vuotiaille ja sitä vanhemmille kohdelukijoille vieraita tai lukemista häiritseviä ilmauksia. Tämän vuoksi olen päättänyt käyttää käännöstyössäni mahdollisimman paljon kotouttavaa käännösmetodia, jossa lähtökielinen ilmaus korvataan tulokulttuurille tutummalla ilmauksella: esimerkiksi kyseessä olevassa käännöksessä lähtötekstin Berliini ja sen lukuisat saksankielisessä alkuperäistekstissä esiintyvät kaupunginosat on korvattu suomalaisille kohdelukijoille tutummalla Helsingillä ja sen kaupunginosilla. Kotouttavan käännösmetodin vastakohta on vieraannuttava käännösmetodi, jossa lähtökielinen ilmaus siirretään sellaisenaan tulokieliseen tekstiin tai vastaavasti käytetään lähtökielisen ilmauksen suoraa tulokielistä vastinetta. Erisnimiä ja muita reaalioita kääntäessäni olen käyttänyt jonkin verran myös vieraannuttavia käännösmenetelmiä. Fiktiivisen käännöstoimeksiannon toteutumista arvioivat kolme 7-12-vuotiasta koelukijaa, joita haastattelin heidän tutustuttuaan suomenkieliseen käännökseen. Suurin osa koelukijoista oli sitä mieltä, ettei käännös sisällä heille vieraita tai lukemista hankaloittavia erisnimiä tai muita reaalioita, joten siinä mielessä toimeksiannon noudattaminen onnistui.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29574]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Anglizismen und ihre Integration in die deutschen Sprache im Verleich mit der f innischen Sprache : am Beispiel der deutschen und finnischen Jugenszeitschriften
Huczkowski, Anne; Pekkola, Kaisa (2001) -
Der finnische Akzent im Deutschen : Untersuchung aus der Sicht weit fortgeschrittener finnischer Deutschlerner und deutscher Muttersprachler.
Bolkart, Sonja (2018)Jokaisella ihmisellä on puheessaan oma aksentti, johon ympäristö ja puhekonteksti vaikuttavat. Vaikka aksentti olisikin ymmärrettävä, suhtaudutaan osaan aksenteista positiivisemmin kuin toisiin. Aksenttien arvottamiseen ... -
Zu interkulturellen Begegnungen in der gymnasialen Oberstufe : Erfahrungen finnischer Schüler mit finnisch-deutschen Schulpartnerschaften
Lahti, Annika (2011)Nykyinen käsitys vieraiden kielten opettamisesta Suomessa painottaa kielen lisäksi myös kohdekulttuurin tuntemusta. Kielen opetuksessa tulisi huomioida sen kulttuurinen konteksti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ... -
Zur Umsetzung deutscher Lyrik in finnische Musik : am Beispiel Rainer Maria Rilke und Einojuhani Rautavaara
Nikula, Kaisu (Jyväskylän yliopisto, 2005)Kaisu Nikula selvitti väitöstutkimuksessaan saksalaisen runouden asemaa suomalaisessa laulumusiikissa.- Taiteellisina merkitysjärjestelminä runokieli ja musiikki ovat lähellä toisiaan, Nikula kuvaa.Nikula pohti muun muassa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.