Kuuden minuutin kävelytestin soveltuvuus työikäisten tyypin 2 diabeetikoiden fyysisen kunnon mittauksessa ja liikuntaneuvonnan työkaluna

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää soveltuuko kuuden minuutin kävelytesti mittaamaan työikäisten tyypin 2 diabeetikoiden fyysistä kuntoa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kuntoutujien mielikuvia kuuden minuutin kävelytestistä fyysisen kunnon mittarina ja liikuntamuutosten tukijana.

Tutkimus toteutettiin vuonna 2009 kuudella Suomen Diabetesliiton järjestämällä työikäisten, tyypin 2 diabeetikoiden kuntoutuskurssilla. Yhteensä tutkimukseen osallistui 78 koehenkilöä, joista oli 42 naista ja 36 miestä. Tutkimusaineisto muodostui työikäisten, tyypin 2 diabeetikoiden kuuden minuutin kävelytesteistä sekä demografisista mittauksista ensimmäisellä ja toisella kuntoutusjaksolla. Mittauksiin liittyi kyselylomake kuntoutujien mielikuvista kuuden minuutin kävelytestistä loppumittauksen jälkeen, joita palautui 74 kappaletta. Kuuden minuutin kävelytestit ja kyselylomakkeet analysoitiin ristiintaulukoimalla, t-testillä sekä testaamalla tilastollinen merkitsevyys 2 -testillä. MANOVA:lla testattiin iän, sukupuolen ja kävelymatkojen keskiarvoerojen välistä merkittävyyttä. Varianssien yhtäsuuruutta testattiin Levenen testillä. Kyselylomakkeen kaksi avointa kysymystä analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Kuntoutujien(n=67) kävelymatka erosi alkumittauksen 525,2 m:stä (SD±81,6) loppumittauksen 570,6 m:iin (SD±101,5), erotus 45,1 m (SD±78,3) oli tilastollisesti merkitsevä (p<,05). Iällä ja painolla ei ollut yhteyttä toteutuneeseen kävelymatkaan, mutta loppumittauksessa miehet paransivat kävelymatkaa naisia enemmän. Kävelymatkan tavoitearvo piteni, paino, painoindeksi ja vyötärön ympärykset pienenivät alkumittauksesta loppumittaukseen ja muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Mielikuvat kuuden minuutin kävelytestistä eivät eronneet sukupuolittain. Kuntoutujat kokivat kuuden minuutin kävelytestin mielekkääksi ja helpoksi tavaksi testata omaa fyysistä kuntoa sekä seurata sen kehittymistä ja suunnitella omaa liikuntaohjelmaansa.

Jatkossa haasteena on tavoittaa useampi työikäinen tyypin 2 diabeetikko, jotta kuuden minuutin kävelytestistä muodostuisi luotettava ja tunnettu mittari tämän potilasryhmän fyysisen kunnon mittaukseen ja liikuntaneuvonnan työkaluksi.