Vapaa-ajan liikunnan ja istumisen yhteys tyypin 2 diabeetikoiden sokeriaineenvaihduntaan
Abstract
Tyypin 2 diabeteksessa sokeriaineenvaihdunta on häiriintynyt, minkä seurauksena verensokeri nousee liian korkealle. Paastoglukoosi- ja sokerihemoglobiiniarvolla (HbA1c) voidaan kuvata diabeetikon hoitotasapainoa. Sairauteen vaikuttavat niin perintötekijät kuin elintavat. Säännöllisellä kuntoliikunnalla on todettu olevan myönteinen vaikutus tyypin 2 diabeetikoiden glukoosiarvoihin. Fyysisen passiivisuuden, kuten istumisen merkitystä sairauteen on vielä vähän tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko vapaa-ajan liikunnan ja istumisen määrällä yhteyttä tyypin 2 diabeetikoiden sokeriaineenvaihduntaan. Lisäksi tarkasteltiin diabeetikoiden vapaa-ajan liikuntaa ja istumismääriä verrattuna Terveys 2011 -tutkimukseen osallistuneisiin henkilöihin.
Tutkimusaineisto on osa laajaa Suomen aikuisväestöä koskevaa Terveys 2011 tutkimusta. Tutkittavia diabeetikoita oli yhteensä 260. Aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella, terveystarkastuksella ja haastattelulla. Diabeetikot tunnistettiin haastattelukysymyksen avulla. Kotiin postitetulla kyselylomakkeella selvitettiin tutkittavien vapaa-ajan liikunnan ja istumisen määrää. Glukoosiarvot määritettiin terveystarkastuksen yhteydessä otetusta verinäytteestä. Aineiston tilastolliset analyysit toteutettiin IBM SPSS Statistics 25 –ohjelmalla. Analysoinnissa käytettiin Kolmogorov Smirnovin testiä, ristiintaulukointia ja Spearmanin järjestyskorrelaatiota, Mann-Whitneyn U -testiä ja Kruskall Wallisin testiä.
Tyypin 2 diabeetikot liikkuivat huomattavasti vähemmän kuin Terveys 2011 -tutkimukseen osallistuneet. Tutkittavista diabeetikoista 85 % ei harrastanut säännöllistä kuntoliikuntaa. Vapaa-ajan istumista arkipäivän aikana diabeetikoille kertyi 46 minuuttia enemmän verrattuna koko otokseen. Vapaa-ajan liikunnalla ei ollut yhteyttä tyypin 2 diabeetikoiden glukoosiarvoihin. Vapaa-ajan istumisen määrä korreloi heikosti paastoglukoosin kanssa (Spearmanin järjestyskorrelaatio = 0,2) Tarkasteltaessa vapaa-ajan liikuntaa ja vapaa-ajan istumista yhdessä, ei näillä havaittu olevan yhteyttä tyypin 2 diabeetikoiden glukoosiarvoihin.
Tulosten perusteella tyypin 2 diabeetikot harrastavat hyvin vähän liikuntaa vapaa-ajallaan verrattuna Terveys 2011 -tutkimukseen osallistuneisiin. Diabeetikoilla istumisen määrä oli heikosti yhteydessä glukoosiarvoihin, mikä viittaa siihen, että runsas istuminen saattaa olla riskitekijä diabeetikoiden sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä. Vapaa-ajan liikunnalla ei havaittu olevan yhteyttä diabeetikoiden glukoosiarvoihin, mikä osittain selittynee sillä, että kuntoliikuntaa harrastavien diabeetikkojen määrä oli hyvin pieni. Aiheista tarvitaan vielä lisää tutkimusta riittävän suurilla otoksilla. Jatkossa olisi tärkeää tukea diabeetikoita liikkumaan aktiivisesti ja kiinnittämään huomiota liiallisen istumisen määrään.
Asiasanat: tyypin 2 diabetes, vapaa-ajan liikunta, istuminen, paastoglukoosi, HbA1c-arvo
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2018
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201805112527Use this for linking
Language
Finnish