Haluaisitko menna muunkansa kalastaman? : verbiketjujen kehkeytyminen suomi toisena kielenä -oppijoiden kielessä

Abstract

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka suomea toisena kielenä oppivat aikuiset käyttävät verbiketjuja eri kielitaidon tasoilla. Tutkimus liittyy CEFLING-hankkeeseen (Linguistic Basis of the Common European Framework for L2 English and L2 Finnish), jonka yhtenä tavoitteena on hahmottaa rakenteellista perustaa kielitaidon kommunikatiivisen arvioinnin tueksi. Tämän osatutkimuksen aineistona on 232 Yleisten kielitutkintojen tekstiä vuosilta 2002–2006, ja se on saatu CEFLING-hankkeelle kesällä 2007 kootusta korpuksesta. Aineistoa tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta. Verbiketjujen kohdekielistymistä frekvenssin, tarkkuuden ja distribuution näkökulmasta tutkittiin DEMfad-mallin avulla. Lisäksi oppijoiden kohdekielenvastaisista verbiketjuista muodostettiin konstruktiokieliopin mukaisesti erityisiä oppijankielen konstruktioita. Aineiston tarkastelussa apuna käytettiin lapsenkielen tutkimukseen kehitettyä CLAN-ohjelmaa. Tekstejä käsiteltiin Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon mukaisesti kuutena tasoryhmänä (A1, A2, B1, B2, C1, C2). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kielitaidon kasvaessa verbiketjujen käyttö tarkentuu ja käytettyjen verbien kirjo kasvaa niin, että alkuvaiheessa frekventeimpien verbien osuus pienenee ja käyttöön otetaan vähitellen uusia verbejä. Kohdekielinen tarkkuus näyttäisi saavutettavan B1- ja B2-tasojen välillä, mikä korreloi viitekehyksen kommunikatiivisten tavoitteiden kanssa. Yleisimpien käytettyjen verbien frekvenssit noudattelevat kohdekielen yleisyyssuhteita. Lisäksi alkuvaiheen verbiketjuista voidaan muodostaa oppijankielen verbiketjuja, jotka muistuttavat lapsenkielen tutkimuksessa havaittuja ketjuja. Sen sijaan käytettyjen verbiketjujen määrä ei mainittavasti lisäänny kielitaidon kasvaessa.