Onnellisuus ja flow naisyrittäjien kokemana
Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka naisyrittäjät ovat kokeneet onnellisuuden ja flow’n ja millaisissa elämäntilanteissa, erityisesti yrittäjyyteen liittyvissä toiminnoissa naisyrittäjillä on ollut onnellisuuden ja flow’n kokemuksia. Lisäksi oltiin kiinnostuneita niistä tekijöistä, jotka vähentävät tai edistävät onnellisuuden ja flow’n kokemuksia.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto (n=75) perustui Kauko-Vallin vuonna 2008 tekemään väitöskirjaan ja kvalitatiivinen aineisto koostui viiden naisyrittäjän haastattelusta.
Tutkimuksen teoriaosuudessa pohdittiin yrittäjyyttä yksilölähtöisestä näkökulmasta sekä sitä, minkälaisia piirteitä ja kyvykkyyksiä yrittäjiin yleensä liitetään. Kiinnostuksen kohteena oli myös eri pääomien merkitys yrittäjyydelle. Naisyrittäjyyttä tarkasteltiin naisen näkökulmasta, mitä yrittäjyys naiselle merkitsee. Positiivisen psykologian avainkäsitteistä paneuduttiin onnellisuuteen, flow’hun ja kukoistamiseen. Lisäksi tarkasteltiin arjen hyvinvoinnin osatekijöitä ja työn merkitystä yksilölle.
Tutkimustulokset osoittivat, että naisyrittäjien onnellisuuden ja flow’n kokemukset tapahtuivat enimmäkseen jokapäiväisissä asiakaspalvelutilanteissa. Niin ikään naisyrittäjät kokivat, että heillä on taitoja, joita he ovat voineet käyttää työssään. Toisaalta naisyrittäjien mielestä työssä eteen tulevat tehtävät tarjosivat heille tarpeeksi haasteita, jotta flow-kokemukset ylipäänsä olivat mahdollisia. Onnellisuutta vähentäviksi tekijöiksi tunnistettiin levottomuuden tunne ja olosuhteiden jatkuva epävarmuus ja onnellisuus koettiin yleisenä tyytyväisyytenä elämään ja toivon tunteena. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että naisyrittäjät kokevat flow-kokemusten olevan sinänsä palkitsevia. Naisyrittäjää innostaa yhtäältä se, että hän on saanut yritystoiminnalla kaiken sen, mitä on halunnut ja toisaalta yrityksen positiiviset tulevaisuudennäkymät. Samaten näyttää siltä, että naisyrittäjät näkevät ylipäänsä tulevaisuuden positiivisena, ja että flow-kokemukset kasvattavat naisyrittäjien henkilökohtaisia resursseja kohdata uusia haasteita.
The aim of this study was to analyze happiness and flow as subjective experiences. The main research question of the study was how female entrepreneurs have experienced happiness and flow as their subjective experiences and what kind of happiness and flow experiences they have had in different life situations and in situations especially related to entrepreneurship. Moreover items increasing and decreasing experiences of happiness and flow were of interest.
Both quantitative and qualitative methods were used in this study. The quantitative data (n=75) was based on Kauko-Valli’s (2008) dissertation and the qualitative research was conducted by theme interviewing five female entrepreneurs. The theoretical framework consisted of theories dealing with entrepreneurship and positive psychology. Entrepreneurship concentrated on the traits and capabilities of entrepreneurs. Moreover female entrepreneurship and meanings of different forms of capital were discussed. Positive psychology dealt with questions about happiness, flow and flourishing. Also work as a source of well-being and factors concerning well-being in everyday life were discussed.
The results exposed that the happiness and the flow experiences were mostly connected with situations where female entrepreneurs were in contact with customers. Moreover the female entrepreneurs felt that they had the necessary skills, and the tasks they were performing offered them challenges they were able to meet. Female entrepreneurs also valued autonomy at their work and had feelings of success. Hence the experiences of flow were possible to happen. Overall happiness was understood as being constructed as satisfaction with life. Additionally hope was seen as a factor increasing happiness; on the contrary anxiety and insecure conditions of life were seen as factors decreasing happiness. Being in flow was promoted by the factor that entrepreneurship had given the female entrepreneur everything she had ever wanted in her life. It can be concluded that the flow experiences themselves were rewarding. In addition the female entrepreneurs viewed their future positively and felt that they have courage to face new challenges.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Positiivisen pedagogiikan kehittämistyön merkityksiä varhaiskasvatuksen henkilöstölle
Talja, Sesse; Heikkinen, Johanna (2022)Tutkimuksessa selvitettiin positiivisen pedagogiikan kehittämistyön merkityksiä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa kaupungissa. Kehittämistyössä oli mukana kuusi päiväkotia ja näiden henkilöstö. Tutkimuksemme tarkoituksena ... -
Rethinking visual art practice in relation to well-being : a conceptual analysis
Jaatinen, Päivi-Maria (University of Jyväskylä, 2015)This study examines how the concepts related to visual art practice and well-being have been used in the arts and academic sectors. Furthermore, it studies whether it is possible to create a new theoretical and ... -
Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutuksen merkitys opettajien kokemana
Seppälä, Jutta (2024)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata alakoulun opettajien kokemuksia positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutuksen merkityksestä sekä opettajan työhön että oppilaan näkökulmasta. ... -
Positiivinen psykologia viestinnän voimavarana
Grénman, Miia; Uusitalo, Outi; Unkila, Milla (ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry, 2022)Positiivisen psykologian merkitys on kasvanut viime vuosien aikana tieteellisessä keskustelussa, työelämässä, opetussuunnitelmissa, koulutusohjelmissa ja mediassa. Positiivinen psykologia keskittyy onnellisuuden, hyvinvoinnin ... -
Hyvinvointi valtakunnallisessa vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmassa : tutkimus opetussuunnitelman oppilaan hyvinvoinnin edistämisen keinoista ja hyvinvointikäsityksestä
Peltomäki, Laura (2018)Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet pyrkivät edistämään oppilaiden hyvinvointia. Lisäksi kartoitetaan uuden opetussuunnitelman hyvinvointikäsitystä vertaamalla ...