Svensklärarnas åsikter om, attityder till och erfarenheter av den muntliga kursen Tala och förstå bättre och övning av muntlig språkfärdighet

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lukion ruotsin kielen opettajien mielipiteitä, asenteita ja kokemuksia suullisesta kurssista Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) sekä suullisen kielitaidon harjoittamisesta. Lisäksi tutkimus selvitti, mitä mieltä opettajat ovat tämän hetkisistä oppimisnäkemyksistä suullisen kielitaidon harjoittamisen näkökulmasta. Aineistonkeruu suoritettiin kyselylomakkeilla, jotka sisälsivät sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin kvantitatiivisesti ja avoimet kysymykset kvalitatiivisesti. Kyselyyn osallistui yhteensä 76 ruotsin kielen opettajaa. Hypoteesina oli, että useimmat opettajat suhtautuvat kurssiin positiivisesti ja kokevat sen hyödyllisenä oppilaille, huolimatta siitä, että se todennäköisesti lisää heidän omaa työmääränsä. Tulosten perusteella voi todeta, että jokainen tutkimukseen osallistunut opettaja pitää suullisen kielitaidon harjoittamista tärkeänä osana kielen oppimista, vaikka ajanpuutteen vuoksi heillä ei ole aina aikaa teettää suullisia harjoituksia. Suulliseen kurssiin he suhtautuvat myönteisesti. Kurssi on heille itselleen haaste sinänsä, mutta oppilaille hyödyllinen. Kurssin myötä opettajat oivalsivat, kuinka paljon lisää suullista harjoitusta oppilaat tarvitsisivat. Oppilaiden peruskielitaitoa he pitävät melko heikkona. Haasteellisena he kokevat esimerkiksi mielenkiintoisen kurssimateriaalin etsimisen sekä suullisen kielitaidon arvioimisen. Tutkimuksen perusteella moni opettajista haluaa painottaa opetuksessaan tämän päivän oppimisnäkemyksiä, kuten esimerkiksi yhteistoiminnallista oppimista ja konstruktiivista oppimisnäkemystä, koska kyseiset oppimisnäkemykset tukevat hyvin kommunikatiivista oppimista. Useimmat opettajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että kommunikatiivinen kielen oppiminen ja kielioppipainotteinen ylioppilaskoe ovat ristiriidassa keskenään. Ratkaisuksi he ehdottaisivat esimerkiksi yhtä lisäkurssia tai ylioppilaskokeen muuttamista kommunikatiivisemmaksi.