KOKEMUKSIA SOSIAALITOIMISTOJEN
INSTITUTIONAALISESTA TODELLISUUDESTA
Köyhyyskirjoituskilpailun kirjoittajien kokemuksia sosiaalityöstä, sosiaalityöntekijöistä ja
sosiaalitoimistoista köyhyyskirjoitusten perusteella
Laura Holmi
Sosiaalityö
Pro gradu -tutkielma
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Jyväskylän yliopisto
Ohjaaja: Mikko Mäntysaari
Kevät 2011
Sivumäärä: 112 sivua + 3 liitettä
Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten sosiaalityö, sosiaalityöntekijät ja -toimistot näyttäytyvät Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun (FSD2413, versio 4.0) köyhyyskirjoituksista rajatun aineiston 211 kirjoituksessa. Kilpailu on toteutettu vuonna 2006 ja sen ovat toimittaneet Meri Larivaara, Anna-Maria Isola ja Juha Mikkonen. Aineistoon on saatu käyttölupa Yhteiskuntatieteelliseltä tietoarkistolta. Tutkimuksen ta-voitteena on selvittää kirjoittajien subjektiivisia kokemuksia sosiaalityöstä Barney Glaserin ja Anselm Straussin (1967) grounded theory -
menetelmän mukaisesti aineistolähtöisen analyysin avulla. Pyrkimyksenä on induktiivinen tutkimusote.
Sekundaariaineisto muodostui 211 köyhyyskokemuskirjoituksen kappaleesta tai katkel-masta, joissa kirjoitettiin subjektiivisesta kokemuksesta sosiaalitoimistossa asioinnista, sosiaalityöntekijöistä tai avun hakemisesta sosiaalitoimesta. Aineiston hakukriteereinä on käytetty sosiaalityöhön ja toimeentulotukeen liittyviä hakusanoja sekä kirjoitusten sisällön perusteella tehtyä aineiston rajausta.
Aineistosta muodostui grounded theory -lähestymistavalla aineistolähtöinen pääkäsite so-siaalitoimistojen institutionaalinen todellisuus, jota kirjoittajien kokemuksissa kuvaavat kolme yläkäsitettä kunnioitus, valta ja byrokratia. Laajimmaksi yläkäsitteeksi muodostui kunnioituksen käsite, joka sisältää sosiaalityön asiakkuuteen liittyviä riippuvuuden ja pär-jäämättömyyden kokemuksia. Kunnioituksen käsitteessä kirjoittajien kokemukset asiak-kuudesta piirtyvät pitkälti liberaali infantilismi -käsitteen mukaisesti, jossa riippuvuus näh-dään aikuisen elämän keskeneräisyytenä ja heikkoutena. Sosiaalityö ja sen tarve nähdään häpeää ja nöyryytystä tuottavana. Sosiaalityö ja -työntekijät näyttäytyvät myös kunnioitus-ta vastavuoroisesti asiakaskohtaamisissa jakavana ja auttavana tahona. Työntekijän ja sosi-aalitoimiston viranomaisvalta suhteessa asiakkaaseen korostuu etenkin vallan käsitteessä. Sosiaalityön säännöt, ohjeet ja joustamattomuus korostuvat puolestaan byrokratian käsit-teessä. Sosiaalityön institutionaalisessa todellisuudessa sosiaalityön asiakkaiden heikko asema ja köyhyys korostuvat kunnioituksen, vallan ja byrokratian kokemuksissa. Suoma-lainen sosiaalityö katutason byrokratiatyönä 1900-luvulta vuoteen 2006 asti sisältää edel-leen paljon yhteneväisyyksiä Michael Lipskyn (1980) katutason byrokratiatyön (Street-Level Bureaucracy) analyysin kanssa.
...
