Heinolan kirkonkylän siunauskappeli ja uusi hautausmaa 1910-2010
Tarkastelen pro gradu työssäni Heinolan kirkonkylän siunauskappelia ja sen vieressä sijaitsevaa
Uusi hautausmaa -nimistä hautausmaata. Lähtökohtana oli, että Suomessa on tehty tutkimusta
siunauskappeleista varsin vähän ja tämän tutkimuskentän laajentaminen on yksi tämän työn
tavoitteista. Vähäisestä kirjallisesta materiaalista johtuen suurin osa tämän työn kirjallisista lähteistä
on koottu Heinolan seurakuntayhtymän arkistoista, jossa on perehdytty nimenomaan
siunauskappeliin ja hautausmaahan liittyviin seurakunnan kokousten pöytäkirjamerkintöihin.
Tavoitteena oli vastata kysymyksiin, miksi kappeli rakennettiin, ketkä olivat päättämässä kappelin
rakentamisesta, millaisia rakennusmateriaaleja kappeliin on käytetty, sekä ottaa myös selville
kuinka kappelin arkkitehtuuri palvelee sitä tarkoitusta , mitä varten se rakennettiin.
Työssä on kaksi aihetta. Aluksi tutkimuksessa on esillä Uusi hautausmaa. Tämän
hautausmaa-alueen hankkiminen Heinolan maaseurakunnalle kahdessa eri osassa ja näiden osien
hankintaan vaikuttaneet seurakunnan päätökset.
Tämän jälkeen tarkastelussa on itse siunauskappeli. Päätöksentekoprosessi
siunauskappelin rakentamiseksi on aluksi tarkastelussa. Kolme eri tekijää (kirkkovaltuusto,
kirkkohallintokunta ja kirkkoneuvosto) olivat ne päättävät elimet, jotka eniten vaikuttivat kappelin
rakentamiseen. Näiden keskinäinen suhde, sekä sen lisäksi muut vaihtoehdot kappelille tulevat
myös esille. Siunauskappelin suunnittelija ja sen rakentaja tulee selvitetyksi. Sen lisäksi miten
kappeli on rakennettu ja millaisia rakennusmateriaaleja siihen on käytetty käy melko
yksityiskohtaisesti selväksi.
Siunauskappelin valmistumisen jälkeen tutkimus keskityy jälleen sen vieressä
sijaitsevaan hautausmaahan. Tutkimuksessa ei keskitytä koko hautausmaahaan, vaan kappelin
lähiympäristöön. Millä tavalla maisema kappelin ympäristössä on muuttunut kappelin valmistuttua,
mukaan lukien uuden asemakaavan tuomat muutokset.
Tutkimuksen loppuosa käsittelee siunauskappelia valmistumista seuraavina
vuosikymmeninä. Kuinka paljon korjaustöitä siellä on suoritettu ja millaisia kyseiset korjaustyöt
ovat olleet. Aivan lopuksi tutkimus keskittyy kappelilla vielä tällä hetkellä käynnissä olevaan
peruskorjaukseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin kappelin alkuperäisessä arkkitehtuurissa, sekä
rakenneratkaisuissa.
Tutkimus vastaa suurimpaan osaan tutkimuskysymyksistä selvittäen kappelin ja
hautausmaan vaiheet niiden perustamisesta
nykypäivään asti, sekä selvityksen kappelin toiminnasta. Aivan kaikki tutkimuskysymykset
eivät selviä antaen näin myös aihetta jatkotutkimukseen. Tärkeimmät lähteet ovat Heinolan
seurakuntayhtymän arkiston pöytäkirjamerkinnät.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [28118]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Siunauksen tilat : pohjalaiset siunauskappelit ja hautaushuoneet
Orhanen, Outi (2015)Tämän maisteritutkielman tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä siunauskappelirakennuksista osana kirkollista rakentamista. Tutkielmassa on keskitytty Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykyisten maakuntien alueiden ... -
Siunauskappeli arkkitehtuurina ja tilakokemuksena
Laine, Marja (2011)Tutkielmassa tarkastellaan siunauskappelia arkkitehtuurina ja henkilön tilakokemusta siunauskappelissa. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millaiseksi tuo kokemus muodostuu, ja miksi siunauskappeli on henkilölle ... -
Idea kotilon kuoressa : Alvar Aallon kampuskappelisuunnitelman muotoutuminen
Malmisalo-Lensu, Anne-Maija; Lukkarinen, Päivi (Taidehistorian seura, 2023)Artikkelissa tarkastellaan kampuskappelisuunnitelmaa, jonka Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunta tilasi arkkitehti Alvar Aallolta (1898–1976) vuonna 1961. Kappeli oli tarkoitus rakentaa vuoden 1964 ... -
Kirkonrakentajasuku Rijf : pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakennus- ja suunnittelutuotanto sekä toiminta kustavilaisen aikakauden Suomessa
Mäkelä, Paula (University of Jyväskylä, 2015)This dissertation deals with the building and design work of the church builder family Rijf in Österbotten during the Gustavian Period. The Rijfs were Finland- Swedes and entailed four mason-based master builders: Thomas ... -
Kirkonrakentajasuku Rijf : pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakennus- ja tuotanto sekä toiminta kustavilaisen aikakauden Suomessa. [Lektio]
Mäkelä, Paula (Taidehistorian seura, 2016)