Hautasaareke ihmistä varten : Jyväskylän Vanhan hautausmaan vaiheita vuosien 1956-1971 välisenä aikana

Abstract

Uskonyhteisöjen toimesta on perustettu hautausmaita, jotta yhteisöjen kuolleet jäsenet saadaan sijoitettua johonkin yhteisössä vallitsevien tapojen ja käytänteiden mukaisesti. Tämän tutkimuksen kohde, Jyväskylän Vanha hautausmaa perustettiin vuonna 1837 kehittyvän ja laajentuvan kaupungin laitamille huolehtimaan yhteisön edesmenneistä jäsenistä.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan Vanhan hautausmaan vaiheita vuosien 1956–1971 välisenä aikana. Tavoitteena on selvittää miten ja miksi hautausmaata pidettiin yllä konkreettisena tilana, ketkä sitä pitivät yllä ja miten siellä toimittiin suhteessa hautausmaiden tehtäviin. Kahteen aikaisempaan jaotteluun hautausmaiden tehtävistä sekä tutkimuskirjallisuuteen pohjaten olen laatinut kattavamman jaottelun hautausmaiden tehtävistä. Hautausmaiden tehtäviksi luokitellaan hautaaminen, surutyö, kuolemasta muistuttaminen, historiallisen tiedon kokoaminen sekä virkistäytymisen mahdollisuus. Tämä jaottelu toimii tutkimuksen teoriana luoden näkökul-man lähdeaineiston tarkasteluun.

Lähdeaineistona toimii Jyväskylän kaupunkiseurakunnan arkistoaineisto. Kirkkohallintokunnan ja kirkkovaltuuston pöytäkirjat yhdessä hautausmaakatselmusten pöytäkirjojen ja kirkkohallintokunnan toimintakertomusten kanssa muodostavat tärkeimmän lähdeaineiston. Kirkkohallintokunnan pöytäkirjat puuttuvat koko-naan vuosilta 1964–1968, joten tuolta ajalta tarkastelin kaupunkiseurakunnan lehteä Seurakuntaviestiä. Lisäksi käytin lähdeaineistona Keski-Suomen museon kuva-arkiston valokuvia otsakkeen Vanha hautausmaa alta.

Tutkimus on jaettu kolmeen päälukuun, joissa jokaisessa keskitytään yhteen tutkimuksen pääkysymyksistä. Lähdeaineistosta nousseita havaintoja tarkastellaan suhteessa aiempaan tutkimukseen ja hautausmaiden tehtäviin. Vanha hautausmaa oli tutkimusajankohtana eläviä ihmisiä varten suunnattu puistomainen alue, jossa hautausmaiden tehtävät ilmenivät vaihtelevasti. Tehtävät olivat jakautuneet kaupunkiseurakunnan ja omaisten kesken siten, että hautaaminen, historiallinen merkitys ja virkistäytymisen takaaminen kuuluivat kirkkohallintokunnan tehtäviin. Sen sijaan surutyö ja kuolemasta muistuttaminen olivat omaisten tehtäviä. Vanha hautausmaa oli olemassa hautausmaiden tehtävien kautta muodostuen keskeiseksi osaksi Jyväskylän kaupungin maisemaa.