Siunauksen tilat : pohjalaiset siunauskappelit ja hautaushuoneet

Abstract

Tämän maisteritutkielman tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä siunauskappelirakennuksista osana kirkollista rakentamista. Tutkielmassa on keskitytty Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykyisten maakuntien alueiden siunauskappelirakennuksiin, mutta tutkimustulokset antavat lisätietoa yleisellä tasolla siunauskappeleista rakennustyyppinä sekä kirkollisen rakentamisen ilmiönä.

Empiirisen tutkimuksen piiriin kuuluva tutkielman aineistoa on analysoitu laadullisin ja määrällisin menetelmin. Tutkimus on toteutettu kokonaistutkimuksena ja tutkimusaineistona on käytetty alueella sijaitsevia tai sijainneita siunauskäytössä olleita rakennusta sekä niiden rakennushistorioita. Aineistossa on huomioitu myös jo hävinneet kappelirakennukset. Tutkimuksessa on selvitetty millainen on pohjalainen siunauskappeli ja esitetty alueella käytetyt rakennustyypit sekä niiden ominaisuuksia. Lisäksi pohditaan siunauskappeleiden asemaa kirkollisena rakennuksena ja rakennustyypin säilymisen kysymyksiä.

Tutkimuksen tuloksena löydettyjen rakennustyyppien lisäksi todettiin, että vanhimmat pohjalaiset siunauskappelit on rakennettu 1800-luvun alussa ja ensimmäinen erityisesti siunauskäyttöön suunniteltu rakennus on toteutettu Vaasan Pyhän Marian kirkon viereen Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaisesti. Tutkimuksessa on todettu myös, että alueella on rakennettu siunauskappeleita enemmän kirkkojen läheisyyteen kirkkomaille kuin erillisille hautausmaille. Tutkimuksen tulokset kumoavat siten yleisesti vallalla olevan käsityksen, että siunauskappeli rakennustyyppinä on syntynyt, kun 1800-luvun loppupuolella alettiin perustaa erillisiä hautausmaita kauemmas keskusta-alueista.